Mitä tehdä läpiajoliikenteelle ja Näyttelijäntien ruuhkille?

Julkaistu: Haagalainen 29.3.2012

Pohjois-Haagan ja Lassilan asukkaiden liikenneryhmä on alkuvuodesta pohtinut ja selvittänyt teemaa ”Läpiajoliikenne ja Näyttelijäntien ruuhkat”. Kokoavan katsauksen lisäksi tarjoamme muutaman mielestämme pohtimisen arvoisen ratkaisun. Ratkaisut edellyttävät päätöksiä ja mittavaa rahoitusta sekä kaupungilta että valtiolta. Taloudelliset realiteetit tulevat myös vastaan.

Miksi ruuhka ja läpiajo puhuttavat?

Liikenne ruuhkautuu arki-iltaisin Näyttelijäntiellä ostarilta Kaupintien liittymään ja sieltä edelleen Kannelmäen Prismalle. Silloin tällöin jono ulottuu jopa Thalian aukiolle. Näyttelijäntien varrella asuvien kotimatka on tuskaisen hidas ruuhka-aikaan, eivätkä bussit pysy aikataulussa. Ruuhka on pahin perjantai-iltaisin. Toisaalta ruuhka-aika on loppujen lopuksi melko lyhyt: viiden aikoihin siitä ei ole enää tietoa.

Vilkas autoliikenne Näyttelijäntiellä, Ilkantiellä ja Kaupintiellä huolettaa kävelijöitä ja pyöräilijöitä ja lapsiperheitä. Onnettomuuksia on sattunut verrattain vähän, mutta läheltä piti -tilanteita useammin.

Missä on ruuhkan syy?

Näyttelijäntieltä tuleva liikenne joutuu Prismaan päin kääntyessään taistelemaan tilasta Kaupintieltä ja Kehä I:ltä samaan suuntaan pyrkivän liikenteen kanssa. Prisman edustan kiertoliittymä ei kykene ruuhka-aikana välittämään tarpeeksi nopeasti sekä Kaupintien liittymästä tulevaa että Kehä I:tä pitkin idästä tulevaa liikennettä. Myös Laulukujan valo-ohjattu liittymä jonouttaa liikennettä.

Kehä I on Suomen vilkasliikenteisin väylä, jolla kohdallamme kulkee 74 000 autoa vuorokaudessa vuoden 2010 tietojen mukaan. Prisman laajentuminen ja palvelujen siirtyminen sinne ovat entisestään lisänneet liikennettä. Tämän voi havaita erityisesti perjantai-iltaisin, joka on suosituinta ostosaikaa. Vuoden 2008 toimivuustarkastelun mukaan perjantain huipputunnin liikenne lisääntyy Kantelettarentiellä noin kolmanneksella ja Kehältä molemmista suunnista tulevaa liikenne noin 20 prosentilla, kun kauppakeskuksen laajennus on valmis. Näyttelijäntien liikenne kasvaa 14 prosenttia.

Näyttelijäntien liikenteestä neljä viidesosaa on kaupungin liikennesuunnittelijan Pirjo Koivusen mukaan läpiajoliikennettä. Sen määrä riippuu Pohjois-Haagaa kiertävien pääväylien eli Hämeenlinnanväylän, Kehä I:n ja Vihdintien vetokyvystä. Kun ne ovat tukossa, Näyttelijäntie on houkutteleva reitti Kannelmäkeen ja Prismaan Maunulan ja Etelä-Haagan suunnista. Kaupintie on puolestaan luonteva läpiajoreitti Pitäjänmäen suunnasta.

Liittymiin on suunnitteilla parannuksia

Liittymien välityskyvyn parantamiseksi kaupunki on parantamassa Prisman kiertoliittymää. Suunnitteilla on muun muassa vapaa oikea Prismaan Pohjois-Haagasta tulijoille. Myös Näyttelijäntien ja Kaupintien liittymään on suunniteltu kiertoliittymää. Sen toimivuutta selvitetään edelleen. Koivunen huomauttaa, että nyt, kauppakeskuksen rakennusvaiheessa, Prismaan on vain yksi sisäänajo. Toinen sisäänajo tulee Laulukujalta, kun laajennus on valmis.

Kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi toukokuun 2012 aikana suunniteltujen liittymien toimivuuden Prisman ympäristössä sekä Näyttelijäntien päässä. Laskelmat perustuvat laajennetun kauppakeskuksen asiakasmääriin. Koivusen mukaan tilanne tulee todennäköisesti helpottumaan jonkin verran liittymien parannusten myötä. Siihen viittaavat jo aiemmat vuonna 2008 tehdyt toimivuustarkastelut.

Kehä I:n pohjoiselle ajoradalle Hämeenlinnanväylän kohdalla on suunniteltu lyhyt lisäkaista koillissektorin ramppijärjestelyjen parantamisen yhteydessä. Uudenmaan ELY-keskuksen Elisa Sanasvuoren mukaan eritasoliittymän parantamisella ei valitettavasti ole merkittävää vaikutusta Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n houkuttelevuuteen suhteessa Pohjois-Haagan läpi ajamiseen.

Harkittuja mutta ongelmallisia vaihtoehtoja

Helsingin kaupunki on yleiskaavassa varautunut suuntaisliittymien eli niin sanottujen ”viiksien” rakentamiseen Pirkkolantieltä Hämeenlinnanväylälle pohjoisen suuntaan ja väylältä pohjoisesta tultaessa Eliel Saarisen tielle. Ne mahdollistaisivat pääsyn Maunulan ja Pirkkolan suunnasta Hämeenlinnanväylälle vähentäen läpiajoliikennettä. Suuntaisliittymät olisivat tärkeät myös, koska uusi K-Supermarket tulee lisäämään liikennettä alueella.  Rakentamisesta päättävä ELY-keskus katsoo kuitenkin, että liian lyhyt liittymäväli heikentäisi Hämeenlinnanväylän liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta.

Kaupunki selvittänee joidenkin sisäänajoväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi. Bulevardit vapauttaisivat väyliä ympäröivää maata muuhun käyttöön. Bulevardeilta voi myös olla tiheämmässä liittymiä asuinalueille, kuten edellä mainittu liittymä Hämeenlinnanväylälle. Toisaalta kaupunkibulevardi merkitsisi Hämeenlinnanväylän välityskyvyn pienentymistä, jolloin houkutus ajaa Pohjois-Haagan läpi entisestään kasvaisi.

Pohdimme myös, voisiko Kehä I:ltä olla suora liittymä Prismaan ennen Kantelettarentien siltaa. Tämän on Sanasvuoren mukaan poissuljettu samasta syystä: liittymäväleistä tulisi aivan liian lyhyitä. Kehä I:n leventämiseen tai eritasoliittymien rakentamiseen ei ole tilaa läheisten rakennusten sekä suojeltujen sodanaikaisten linnoituslaitteiden vuoksi. Taloudelliset resurssit tulevat myös vastaan.

Liikenne- ja viestintäministeriön tuoreessa liikennepoliittisessa selonteossa on tunnustettu, että on yksinkertaisesti mahdotonta rakentaa itsemme ruuhkasta ulos: maankäytön kasvu ja toimintojen keskittyminen erityisesti autoteiden varaan kasvattavat ja keskittävät myös autoliikenteen määriä.

Pohjois-Haagan koillisosaan Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n rajaamaan nurkkaan ollaan kaavoittamassa toimistoja ja asuntoja. Osayleiskaavoituksen yhteydessä selvitetään Aku Korhosen ja Valentin Chorellin tien yhdistävän kadun rakentamisen eri vaihtoehtoja. Koivusen alustavien laskelmien mukaan uusi katu vähentäisi Näyttelijäntien liikennemääriä jonkun verran. Toisaalta uusi katu päättyisi pohjoisessa samaan Kantelettarentien sillan pullonkaulaan. Nähtäväksi jää, riittävätkö Kaupintien ja Prisman liittymien parannukset välittämään mahdollisen uuden kadun ja uuden maankäytön aiheuttaman lisäliikenteen.

Läpiajokieltoa on myös ehdotettu ratkaisuksi, mutta Koivusen mukaan kaupunki on pyrkinyt kielloista systemaattisesti eroon, koska niitä ei käytännössä pystytä valvomaan nykyisillä resursseilla. Liikenne käyttäytyy pitkälti kuin vesi maastossa: se etsii aina helpoimman reitin.

Eliel Saarisen tien joukkoliikennekadun avaamista yleiselle liikenteelle silloin tällöin ehdotetaan ratkaisuna läpiajoon. Näyttelijäntien läpiajoliikennettä se ei vähentäisi. Pikemminkin se lisäisi Pohjois-Haagan läpi kulkevaa liikennettä, kun Pirkkolasta Pitäjänmäkeen avautuisi suora linja kaupunginosamme läpi. Osa Kehä I:n liikenteestä ohjautuisi tälle reitille.

Etelä-Haagan läpiajoa Eliel Saarisen tien avaaminen toki voisi vähentää. Käytännössä reitti on kuitenkin tarkoitettu joukkoliikenteen laatuväyläksi, ja autoliikenteen lisääntyminen reitillä haittaisi tulevan pikaratikan kulkua. Liikenteen lisääntyminen Huopalahden aseman alittavassa tunnelissa olisi merkittävä turvallisuusriski bussista junaan vaihtaville matkustajille.

Näitäkin voisi pohtia

Voitaisiinko nykyisiä valo-ohjattuja liittymiä säätämällä helpottaa ruuhka-ongelmaa ainakin jonkun verran? Auttaisiko Laulukujan liittymän valo-ohjauksen poistaminen ruuhkan ajaksi?  Entä Näyttelijäntien ja Kaupintien liittymän valo-ohjauksen kehittäminen ja oman kaistan varaaminen oikealle kääntyville?

Mitä enemmän käytetään joukkoliikennettä, sitä parempi on väylien välityskyky. Voitaisiinko joukkoliikennettä Prismaan lisätä eri suunnista ja kehittää Haagan sisäistä, tiheän vuorovälin syöttöliikennettä juna-asemien, Prisman ja muiden keskeisten paikkojen välillä? Kävely Prismasta bussipysäkille tulee helpottumaan, kun väliin rakennettaan laaja kävelyaukio.

Olisiko tarpeen rakentaa bussikaista ostarilta Prismalle asti? Bussivuorojen lisääminen ei välttämättä auta, koska bussitkin jumittavat samassa ruuhkassa. Kannattaa kuitenkin ensin katsoa, miten liittymien parantaminen vaikuttaa tilanteeseen. Jos ruuhkat edelleen jatkuvat ja pahenevat, bussikaistan rakentaminen voi olla perusteltua.

Entä voisiko autolla käydä kaupassa muina aikoina kuin perjantai-iltaisin? Kauppa voisi olla tässä itse aktiivinen tarjoamalla etuja muina aikoina kuin perjantaisin kaupassa kävijöille. Ajallisesti tasaisempi asiakasjakauma olisi kaupankin kannalta parempi.  Kaupunginosamme muiden kauppojen suosiminen tasaisi liikennettä katuverkolla, kun kaikki eivät matkaa samaan kauppaan samaan aikaan.

Liikenneryhmän mielestä ruuhkaongelmien ratkaiseminen lähtee ennen kaikkea Prisman edustalla olevasta kiertoliittymästä, johon on onneksi odotettavissa parannusta. Nähdäksemme ratkaisuna ruuhkaongelmaan pitäisi nähdä yhä enemmän joukkoliikenteen kehittäminen sen lisäksi, että mietitään, mihin kasvava autoliikenne saada mahtumaan.

Liikenneryhmän hankkeelle "Kävellen kauppaan, pyörällä postiin" rahoitusta

Liikenneryhmä on tehnyt Linea Konsultit Oy:n kanssa liikkumisen ohjauksen ohjelmaan hanke-ehdotuksen "Kävellen kauppaan, pyörällä postiin - yhteistoimintamalli lähiasiointireittien kehittämiseksi". Hanke hyväksyttiin rahoitettavaksi!

Hankkeen avulla saamme apuvoimia reittien kehittämistyöhön, opaskartan laadintaan ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Myös HSL ja Kannelmäen kauppakeskus ovat lupautuneet rahoittamaan hanketta pienellä osuudella. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Pohjois-Haaga ja Lassilan jalankulun ja pyöräilyn reittejä ja asiointiympäristöjä yhteistyössä asukkaiden, paikallisten yrittäjien ja kaupungin virkamiesten kanssa. Työssä otetaan huomioon myös joukkoliikenne.Yrityksillä on mahdollisuus profiloitua kestvän liikkumisen ja lähellä asuvien asukkaiden hyvinvoinnin edistäjinä ja samalla parantaa asiakasuskollisuutta.Taustalla mm. Pohjois-Haagan läpiajoliikenteen aiheuttamat ruuhkat, joihin Prisman laajentuminen osaltaan vaikuttaa: ruuhkia on mahdollista hillitä monin keinoin, yksi niistä on kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen

Hankkeen sisältö:

• Alkukartoitus: yritysten kiinnostus ja toiminnan reunaehdot
• Yhteistoimintaverkoston luominen: asukkaat, yritykset, kaupunki/viranomaiset
• Asiointireittien kehittämissuunnitelma ja kaupunginosan reittikarttaluonnos: reittikartta julisteena hyödynnettävissä eri paikoissa, tulevaisuudessa tämän pohjalta voidaan toteuttaa opaskartta
• Kampanjointi: mm. Pohjois-Haaga päivä, Pyöräilyviikko, Liikkujan viikko
• Yhteisöllisen kehittämisen toimintamalli: toimintamalli hyödynnettävissä myös muualla

Hanke tukee liikenneryhmän ensimmäisen teeman (kävely- ja pyöräilyreitit) työstämistä. Hanke ei kuitenkaan kata liikenneryhmän koko toimintaa, vaan liikenneryhmä käsittelee kävely- ja pyöräilyreittien lisäksi myös muita aiheita ja näkökulmia.

Kävelyn ja pyöräilyn pääreitit (Haagalainen 4/2012)

Julkaistu: Haagalainen 4/2012

Pohjois-Haagan ja Lassilan asukkaiden liikenneryhmä on syksyn aikana tunnistanut kuusi kävelyn ja pyöräilyn pääreittiä ja niiden kehittämiskohteita. Reittejä on tarkasteltu viitoituksen, valaistuksen, kunnossapidon ja reittien jatkuvuuden osalta. Reittien olisi hyvä erottua maastossa selkeinä pääväylinä. Tältä pohjalta voisi toteuttaa keskeisille paikoille sijoitettavan opaskartan.

Ostarilta asemalle ja Lassilaan

Yksi reiteistä, ”oranssi reitti”, kulkee Pirkkolasta, Ida Aalbergin ja Runar Schildtin puistojen kautta Pohjois-Haagan asemalle ja Lassilaan sekä sieltä edelleen Kannelmäen suuntaan. Reitin varrella on tunnistettu yhdeksän kehitettävää kohtaa. Viitoitusta pitäisi parantaa erityisesti Pohjois-Haagan asemalla ja Runar Schildtin puiston molemmissa päissä. Lisättävistä viitoista on jätetty ehdotukset rakennusvirastolle.

Käytävät tulisi risteys- ja liittymäkohdissa rakenteellisesti linjata siten, että pääreitti hahmottuu selkeänä ja jatkuvana. Tämä on tärkeää erityisesti Runar Schildtin puiston molemmissa päissä. Asemalla ja Näyttelijäntien ylityksessä on esitetty parannuksia, jotka ohjaavat pyöräilijän selkeästi ajoradalle esimerkiksi pyörätien jatkeelta tai kevyen liikenteen väylän päättyessä.

Liikenneryhmä on lisäksi keskustellut rakennusviraston kanssa puistokäytävien linjaamisesta Ida Aalbergin puiston kunnostuksen yhteydessä ”oranssin reitin” hahmottumiseksi. Puiston kunnostustyöt pyritään aloittamaan kesällä 2012. Helsingin Energian kanssa on keskusteltu Runar Schildtin valaistuksesta. Valaistusta on tarkoitus parantaa ensi syksyyn mennessä.

Talvikunnossapidossa ongelmia

Runar Schildtin puistokäytävä on periaatteessa luokiteltu arkisin klo 8.00 mennessä aurattavaksi, mutta käytännössä näin ei ole kovin usein tapahtunut. Lisäksi puistokäytävä muuttuu usein vaarallisen liukkaaksi, kun auraamatta jätetty sohjo jäätyy.

Liikenneryhmä tapaa kunnossapidosta vastaavia henkilöitä tammikuun lopussa. Tarkoitus on keskustella mahdollisuuksista tilanteen korjaamiseksi ja siitä, voisivatko kävelyn ja pyöräilyn pääreitit olla kauttaaltaan talvikunnossapidettäviä.

Kehitysehdotuksia esteettömyyteen iäkkäiden ja lasten näkökulmasta kaivataan!

Suoraa ja esteetöntä kulkua Ohjaajantieltä Runar Schildtin puistoon ja asemalle voisi helpottaa loivemman yhteyden lisääminen Tolarintieltä lähtevään jyrkkään mäkeen. Liikenneryhmä toivoo lisää vinkkejä reittien esteettömyyden kehittämiseksi. Eri kaupunginosissa on suunniteltu iäkkäille sopivia esteettömiä reittejä. Voitaisiinko Pohjois-Haagassakin tehdä tällaisia? Ideoita kannattaa jättää esimerkiksi Pohjois-Haagan kirjastolla ja Hakavuoren kirkolla nyt sijaitseviin liikenneryhmän idealaatikoihin.

Toivomme kehitysehdotuksia myös lapsiperheiltä. Onko koulureittien varrella vaarallisia tienylityksiä? Miten sujuu kulku päiväkotiin? Liikenneryhmä haluaisi tunnistaa ne suojatiet, joihin korotusten ja keskisaarekkeiden rakentaminen tulisi kohdentaa turvallisuuden parantamiseksi. Muitakin turvallisuutta parantavia ratkaisuja voi olla. 

Ruuhkiin tartutaan seuraavaksi

”Prisman ruuhkat” Näyttelijäntiellä perjantai-iltaisin puhuttavat paljon. Vuoropuhelu Prisman ympärille rakentuvan kauppakeskuksen kanssa on aloitettu. Prisma on tärkeä kohde myös kävelyn ja pyöräilyn kannalta, ja reittien kehittäminen voisi houkutella useammankin ”arkiliikkujaksi”. Ruuhka- ja läpiajoliikenne ‑teemaan liikenneryhmä tarttuu kevään aikana.

Tarkempaa tietoa kävelyn ja pyöräilyn pääreiteistä ja kehitysehdotuksista löytyy Pohjois-Haagan kotisivuilta. Lisäksi Hakavuoren kirkolla ja Pohjois-Haagan kirjastossa on idealaatikkojen luona näytillä tämänhetkiset kehitysehdotukset kahden reitin osalta. Työ jatkuu ja asukkaiden kommentteja kaivataan!

Kävely- ja pyöräilyreittien kehitysehdotukset, versio 02/2012

Liikenneryhmä on edennyt hitaasti mutta varmasti kävely- ja pyöräilyreittien kehittämisessä. Kehitettäväksi on hahmottunut noin kuusi reittiä. Kaksi niistä on ehditty käymään läpi tarkemmin . Työ vie hiukan enemmän aikaa kuin alunperin oli ajateltu. Ajatus on, että eri reiteillä olisi oma väri, jota voisi hyödyntää opastuksessa jollain tavalla.

Täättä löytyy uusin versio kävely- ja pyöräilyreittien kehitysehdotuksista. Kyseessä on sama versio, joka on näytillä Pohjois-Haagan kirjastolla ja Hakavuoren kirkolla.

Ehdotukset_1.2.2012_ilman kuvia.pdf
Ehdotukset_1.2.2012_kuvat 1.pdf
Ehdotukset_1.2.2012_kuvat 2.pdf
Ehdotukset_1.2.2012_kuvat 3.pdf
Ehdotukset_1.2.2012_kuvat 4.pdf

Työ on vielä kesken varsinkin reittien 3-6 osalta. Kommentteja otetaan vastaan. Aikaisemmin keskustelua on käyty Pohjois-Haagan kotisivujen keskustelupalstalla, mutta jatkossa helpointa olisi käydä keskustelu suoraan täällä blogissa. Mutta kannattaa käydä katsomassa tuo aiempi keskustelu.

Kommentteja voi myös jättää Pohjois-Haagan kirjastolla ja Hakavuoren kirkolla sijaitseviin idealaatikoihin. Liikenneryhmäläiset käyvät säännöllisesti tyhjentämässä laatikot ja teemme koosteen kommenteista ja ideoista.

Asukkaat toimivat liikenneympäristön parantamiseksi (Haagalainen 2/2011)

Julkaistu: Haagalainen 2/2011

Joukkoliikenteen käyttäjä aristelee poikkikulkua hämärän ja huonosti hoidetun puiston läpi. Miten pyöräilijä löytää alueen jo olemassa olevat hyvät reitit? Lisäksi moni asukas toivoo Pohjois-Haagan Thalianaukiosta viihtyisämpää ja turvallisempaa. Muun muassa näihin asioihin syyskuussa toimintansa aloittanut asukkaiden liikenneryhmä pyrkii löytämään parannusehdotuksia.

Alueen asukkaista koostuva nelihenkinen liikenneryhmä kokoaa ehdotukset suunnitelmaksi, joka esitellään alkukesästä 2012 kaupungin edustajille ja tahoille, joilla voi olla rooli ehdotettujen asioiden toteuttamiselle.

– Lähialueilla liikenneturvallisuutta on parannettu esimerkiksi tiehidasteilla aktiivisten asukkaiden vaatimuksesta. Asukasvaikuttamisen onnistuminen antaa toivoa  myös tälle projektille, sanoo liikenneryhmän perustaja Johanna Taskinen.

–   Nyt kun olemme muutaman hengen voimin saaneet toiminnan käyntiin, niin toivomme että asukkaat innostuvat kertomaan omia ehdotuksiaan, Taskinen sanoo. Liikenneryhmän jäsen ja As Oy Pistetalot 1:n hallituksen puheenjohtaja Matti Puromäki kannustaa myös taloyhtiöitä aktivoitumaan liikenneasioissa.

Liikenneryhmä käsittelee syksyllä 2011 ja keväällä 2012  neljä teemaa, joista ensimmäinen on jalankulku- ja pyöräily-ympäristö sekä kunnossapito.

–  Esimerkiksi Runar Schildtin puisto on keskeinen linkki joukkoliikenteenkäyttäjille. Monet  toivovat sinne parempaa valaistusta ja kunnossapitoa sekä reittien viitoitusta, Taskinen kertoo. 

Liikenneryhmä pyrkii selvittämään puiston kunnossapitoluokituksen ja mahdollisuudet luokituksen kohentamiseen.  Myös pyörien pysäköintiä Pohjois-Haagan ja Huopalahden juna-asemien kupeeseen halutaan parantaa.

Asukkailta kommentteja

Liikenneryhmän jäsenet toivovat alueen asukkaiden lähettävän ehdotuksia ja kommentteja Pohjois-Haagan kotisivujen keskustelupalstan kautta.  Myös facebookiin on perustettu Pohjois-Haagan liikenneryhmä. Marraskuun alusta lähtien Hakavuoren kirkolle ja kirjastoon on myös sijoitettu idealaatikot.

Taskisen mielestä pienetkin asiat kannattaa mainita, sillä ne voivat liittyä suurempaan kokonaisuuteen.

–  Emme kerää vain ongelmia, vaan myös mukavia vinkkejä esimerkiksi hyvistä pyöräreiteistä otetaan  ilolla vastaan.

Liikenneryhmän muistiot ja aineistot on luettavissa Pohjois-Haagan kotisivuilla.

Liikenneryhmän teemat syksy 2011- kevät 2012

- Jalankulku- ja  pyöräily-ympäristö sekä kunnossapito

- Ajonnopeudet ja turvallisuus tienylityksissä

- Liikennemäärät ja ruuhkat: Näyttelijäntie, Ilkantie, Kaupintie, Prisma

- Liikenteen tapahtumat: mm. Pyöräilyviikko, Pohjois-Haaga päivät, Liikkujan viikko

Kunnossapidosta ja viitoituksesta

Liikenneryhmä kävi tapaamassa alueemme kunnossapidosta vastaavia henkilöitä rakennusvirastosta (Tommi Juntunen) ja Starasta (Tero Leikas).

Lisäksi olemme jättäneet kaupungille ehdotuksen viittojen lisäämisestä "oranssin reitin" varrelle (Ida Aalbergin puisto, Runar Schildtin puisto, Pohjois-Haagan asema). Voit tutustua viitoitusehdotukseemme täällä: Ehdotukset_viitoitus_oranssi reitti.pdf
Kunkin pisteen osalta on todettu, mitä viittoja paikalla on nyt, mitä KSV:n kevyen liikenteen viitoitussuunnitelmassa on sekä lopuksi liikenneryhmän ehdotus. Katsotaan, saammeko viitat paikoilleen jossain vaiheessa.

Kunnossapitovastaavia kävimme tapaamassa 31.1.2012. Tapaaminen oli todella hyödyllinen ja saimme kuulla paljon olennaista tietoa talvikunnossapidon ongelmista.

Runar Schildtin puistokäytävän - kuten myös muiden puistokäytävien - talvikunnossapito ei ole todellakaan prioriteettilistalla kovin kärjessä. Ongelma kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta on se, että talvikunnossapitoluokitus perustuu autoteiden tieluokkaan: ensimmäisenä aurataan keskeisimpien autoteiden varrella olevat kevyen liikenteen väylät (Pohjois-Haagan tapauksessa mm. Eliel Saarisen tien varsi, Näyttelijäntien varsi ja Kaupintien varsi). Kävelyn ja pyöräilyn reittejä ei katsota kokonaisuutena, vaan jos reitti muodostuu eri luokan kaduista ja puistokäytävistä, myös talvikunnossapito reitillä vaihtelee. Tämä ongelma ei ratkea kunnolla, ennen kuin kaupunki miettii talvikunnossapitoluokituksen kokonaan uudella tavalla kävely- ja pyöräilyreittien osalta. Tärkeitä työmatkaliikenteen kävely- ja pyöräilyreittejä kun voi olla myös muualla kuin isojen autoteiden varsilla, kuten on juuri meidän Runar Schildtin puiston kanssa!

Keskeinen ongelma on myös resurssien puute. Jos haluamme, että esim. Runar Schildtin puistokäytävän kunnossapitoa parannetaan, niin olisi hyvä, jos me asukkaat voisimme ehdottaa, missä voitaisiin kunnossapidon tasoa heikentää. Onko jossain teidän mielestänne tarpeisiin nähden "liian" hyvää kunnossapitoa, josta voitaisiin tinkiä esim. Runar Schidtin puiston hyväksi?

Lassilasta radanvarren pyörätielle johtava polku ei kuulemma ole nykyisellään rakennettu sellaiseksi, että sitä voisi pitää kunnossa talvella. Lisäksi siellä risteilee latuverkosto, ja asiasta pitää neuvotella Liikuntaviraston kanssa, jos halutaan, että reitti aurataan ja hiekoitetaan. Liikenneryhmä on ehdottanut, että tuo reittipätkä asfaltoitaisiin ja rakennetaisiin kuntoon, jotta reitti Lassilasta radanvarren pyörätielle olisi selkeä. Silloin varmaan myös talvikunnossapito tulisi kyseeseen. Mutta joka tapauksessa asiassa täytyy neuvotella Liikuntaviraston kanssa, miten ladut sitten linjataan.

Nyt talvireitti Lassilasta keskuspuistoon kulkee Aino Ackten puiston läpi ja Rhodopuiston ohitse Metsäläntielle. Mitä mieltä olette? Kumpi olisi tärkempää pitää talvella kunnossa: edellä mainittu vai radanvarren reitti?

Taas kerran täytyy tehdä valintoja, jos resursseja ei ole lisää saatavilla: minkä reitin kunnossapidosta voisi luopua, jos reitti radanvarren pyörätielle pidetään kunnossa?

Liikuntaviraston ylläpitämät virkistysreitit (Pirkkolassa, Keskuspuistossa) ovat mm. todella hyvin kunnossapidettyjä. Onko siellä joillakin reiteillä jopa tarpeisiin nähden liian hyvää hoitoa? Voitaisiinko Liikuntavirastolta siirtää talvikunnossapitoresursseja Rakennnusvirastolle työmatkaliikenteen puistoreiteille? Vai pitäisikö siirtää jotkin puistoreitit (Runar Schildt, radanvarren pyörätie) Liikuntaviraston vastuulle?

Tässä muuten linkki talvikunnossapitoluokitukseen, josta selviää talvikunnossapidettävät väylät.
Resurssit tosiaan sanelevat sen, kuinka paljon voidaan tehdä. Sen vuoksi on päädytty siihen, että monilla kaduilla aurataan ja hoidetaan vain toisella puolella oleva kevyen liikenteen väylä tai jalkakäytävä. Toinen puoli jätetään tarkoituksella lumitilaksi. Jatkossa on suunnitteilla vahvistaa tämä käytäntö ja tehdä sitä varten ihan suunnitelma ja jopa tiedottaa maastossa, mitä reittejä ei tulla talvikunnossapitämään. Pyörätiemerkkejä huputetaan talveksi tai muutetaan jalkakäytäviä talveksi yhdistetyiksi kävely- ja pyöräteiksi. Minusta tämä on ihan hyväksyttävä käytäntö, jos siitä todella viestitään ja kerrotaan, miksi näin toimitaan ja se tehdään suunnitelmallisesti.

Liikenneryhmän ajatuksena on ollut, että kaikki tunnistetut kävelyn ja pyöräilyn pääreitit olisi hyvä olla talvikunnossapidettäviä. Resursseista johtuen se voi kuitenkin olla vaikeaa. Esimerkiksi "punainen reitti" (ks.reittiehdotukset, versio 02/2012) on pohjoispäässä hyvin mutkitteleva ja mäkinen eikä ole helppo pitää talvella kunnossa. Se edellyttäisi, että puistokäytävä rakennettaisiin ja linjattaisiin osittain uusiksi. Siellä myös kulkee latu, ja ilmeisesti on vaikeaa pitää hiekoitettua väylää ladun vieressä, tai sitten käytävän pitäisi olla tarpeeksi leveä, mitä punainen reitti ei nyt ole.

Tuli myös esiin, että kaivutyön aikana kaivutyön suorittaja on vastuussa kyseisen kadunpätkän talvikunnossapidosta. Kaivutyön tekijöiden tiedot pitäisi näkyä maastossa kaivutyön kohdalla. Tässähän on ollut Näyttelijäntien kevyen liikenteen väylällä ongelma, kun siellä on ollut monta kaivuuaukkoa ja kukaan ei ole aurannut väylää. Rohkaisemme siis asukkaita valittamaan epäkohdista rakennusvirastoon ja vaatimaan kaivutyön suorittajia täyttämään velvollisuutensa. Rakennusvirastossa asiassa voi olla yhteydessä Timo Korhoseen, jos kaivutyön suorittaja ei käy ilmi mistään.

Rohkaisemme myös asukkaita käyttämään autojen omistajille tarkoitettua tekstiviestipalvelua, jossa ilmoitetaan asuntokatujen aurauksen ajonkohdista, jotta auton voi siirtää aurauksen ajaksi pois. Asuntokatujen auraus on kiinni siitä, kuinka hyvin autot saadaa aurauksen ajaksi pois alta."Kesäautot" voisi myös siirtää talveksi autohotelliin Tattarisuolle. Sillä tekisi suuren palvelun naapureilleen.

Kysyimme myös, mistä johtuu, että kaupunki on nykyään vastuussa asuntokatujen jalkakäytävien aurauksesta. Taustalla on ilmeisesti pyrkimys tasa-arvoon: kaikki kaupunkilaiset maksavat saman verran talvikunnossapidosta. Aiemmin kun esimerkiksi omakotialueella jalkakäytävän kunnossapidosta maksoivat vain ne kiinteistöt, joiden puolella jalkakäytävä sijaitsi. Kunnossapitäjämme eivät kuitenkaan itsekään pidä nykyistä järjestelmää hyvänä.

Itse olen sitä mieltä, että asuntokatujen jalkakäytävien aurausvastuu olisi parempi olla kiinteistöillä, mutta olisi hyvä jos kiinteistöt voisivat toimia yhteistyössä. Voitaisiin muodostaa luontevia kokonaisuuksia, jotka yhdessä tilaisivat talvikunnossapidon. Kiinteistöt muodostaisivat jonkin yhteisen elimen, joka sitten vastaisi urakan hankinnasta ja kustannukset jaettaisiin. Luonteva kokonaisuus voisi olla esimerkiksi yhden kadun varrella olevat kiinteistöt. Tai sitten hieman laajempi alue kuten esimerkiksi Poutuntien, Krankantien, Simsiönkujan, Santavuorentien ja Huovitien muodostama alue. Kun kerran nykyään sama kiinteistöyhtiö saattaa hoitaa useamman kiinteistön samalla alueella ja käy auraamassa pihat, niin miksei sitten matkan varrella myös jalkakäytävät?

Asia vaan on niin, että parempaa laatua ei voi saada, ellei siitä myös maksa enemmän. Kehotankin kaikkia selvittämään, kuinka paljon taloyhtiönne maksaa kaupungille jalkakäytävien hoidosta. Täältä löytyy tieto, miten tuo hoitomaksu lasketaan. Sen avulla voi päätellä jotain. Siellä on esimerkkinä mainittu omakotitalon maksu, joka on vuodessa 70 €. Se tuntuu kyllä todella alhaiselta! Hyvä, jos sillä maksaa yhden tunnin työn. Meidän 20 asunnon taloyhtiömme maksaa 279,52 €/vuosi (HKR:n kunnossapitomaksu).

Meidän täytyy suhteuttaa vaatimukset korvaukseen, jonka palvelusta maksamme. Tuollainen alueellinen kunnossapitovastuu mahdollistaisi sen, että saisimme itse päättää, millaista palvelua haluamme ja kuinka paljon siitä maksamme.

Tasa-arvosta voisi vielä todeta sen, että ei tämä nykyinen systeemikään tasa-arvoinen ole: ne jotka sattuvat asumaan korkealle luokitellun kadun varressa saavat samaan  hintaan parempaa palvelua kuin ne, jotka asuvat alemman hoitoluokan katujen varsilla. Kyllä tuo hoitomaksu pitäisi olla porrastettu vähintään kadun hoitoluokan mukaan.

Lisää informaatiota talvikunnossapidosta Rakennusviraston Lumi-palautteen sivuilta.

Terveisin Johanna Taskinen, liikenneryhmän vetäjä