Pohjois-Haagan ostarista Ganesin aukio?

Liikenneryhmä järjesti lokakuussa 2012 tapaamisen Pohjois-Haagan ostarin toimijoiden kesken. Paikalla olivat edustettuina Työväenopisto, Alepa sekä isännöitsijä. Lisäksi pari liikenneryhmäläistä sekä liikenneryhmää avustanut konsultti. Tapaaminen oli varsin hedelmällinen ja poiki idean muun muassa ostarin pikkujouluista.

Ostarin tilanne on surkea

Ostoskeskuksen kiinteistö on vuosien varrella rapistunut ja viihtyisyyttä lisäävät elementit, kuten penkit, istutukset ja suihkulähde, on poistettu. Ostoskeskuksen yritykset ovat yksipuolistuneet siten, että varsinkin ravintolatoiminta on lisääntynyt muiden palveluiden kustannuksella. Ravintoloiden humalaiset asiakkaat käyttäytyvät välillä häiritsevästi ja karkottavat muita asiakkaita. Ostari koetaan turvattomaksi.

Näyttelijäntien varressa on jo vuosia olllut mutakaistale.

Toinen ongelma on luvaton jakelu- ja lastausliikenne sekä ostarin aukiolla että ostarin viereisellä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Myös Alepan ja R-kioskin asiakapysäköinti on ongelmallinen, koska niiden ovien läheisyydessä ei ole varsinaisesti asiontiin tarkoitettuja autopaikkoja lainkaan, vaan pysäköintipaikat ovat ostarin eteläpuolella Ida Aalbergin tien varressa. Virallista pysäköintialuetta ei kuitenkaan haluta käyttää vaan monet asiakkaat pysäköivät autonta laittomasti invapaikoilla sekä jalkakäytävän alueella.

Kuka valvoo ostarin ja asukkaiden etua?

Tällaiset vanhat esikaupunkikeskukset kilpailevat nykyaikaisten kauppakeskusten ja automarkettien kanssa. Prisma ja sen ympärille rakentuva Kannelmäen kauppakeskus vievät palveluja vanhoista lähipalvelukeskuksista. Tätä aihetta liikeneryhmä on aiemmin käsitellyt Thalian aukion osalta.

Siinä missä nykyaikaisia kauppakeskuksia johdetaan ja kehitetään systemaattisesti, vanhoista esikaupunkikeskuksista puuttuu yhteinen intressi ja sen edistäminen tyystin. Tämä pätee sekä Thalian aukioon että ostariin.

Pohjois-Haagan ostoskeskusta hallinnoi kiinteistöyhtiö, jonka edustajana toimii isännöitsijä. Kiinteistöyhtiössä on 20 osakasta. Osa ostoskeskuksessa toimivista yrittäjistä on vuokralla. Ostoskeskuksen yrittäjillä ei ole toimivaa kauppiasyhdistystä tai muuta yhteiseen toimintaan tai edunvalvontaan tähtäävää verkostoa. Tähän mennessä kukin yrittäjä on esittänyt näkemyksiään isännöitsijän suuntaan yksinään. Myöskään yhteistä markkinointia ei harrasteta. Ei ostari voi tällä mitenkään kilpailla nykyaikaisia kauppakeskuksia vastaan!

Yhteistyön organisointi on ostarin kehittämisen edellytys. Tämän synnyttämisessä asukkaiden eli asiakkaiden äänellä ja aloitteella on merkitystä. Yhteistyöllä pitää kuitenkin olla joku koordinaattori ja vielä on epäselvää mikä taho tämä voisi olla. Lisäksi yhteistyölle tarvitaan foorumi. Ensimmäinen askel voisi olla sähköpostilistan kokoaminen ja nettisivut.

Paljon kehittämisideoita

Tapaamisessa nostettiin esiin useita ideoita ostarin kehittämiseksi. Isännöitsijä kertoi voivansa viedä ajatuksia eteenpäin kiinteistöyhtiön hallitukselle. Seuraavassa on lyhyesti listattu esille tulleita ajatuksia.

• Huonokuntoinen asfaltti voitaisin korvata kauniimmalla päällysteellä.
• Parkkipaikkatilannetta voisi selvittää ja opastaa asiakkaita pysäköintipaikalle.
• Näyttelijäntien varressa olevan mutaisen alueen tilalle voitaisiin rakentaa kadunvarsiautopaikkoja asiointiin tai lastausalue.
• Nurmialuetta ympäröiviä puuaitoja pidettiin epäesteettisinä ja niitä toivottiin poistettavaksi tai korvattavaksi esim. pensasaidoilla.
• Pyöräpysäköintiin toivottiin parannusta (paremmat telineet runkolukitusmahdollisuudella).
• Toivottiin penkkejä ja kauniita istutuksia. Ne voisivat tulla esimerkiksi nykyisen aidatun nurmialueen tilalle.
• Valaistusta pitäisi parantaa.
• Pohdittiin, voisiko ostarin ulkotilojen suunnittelun teettää esimerkiksi arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönä.
• Talvihoitoa pitäisi parantaa.
• Toivottiin aukiolle toritoimintaa.
• Pohditiin, voisiko ostarin näyteikkunoihin (erityisesti postin lajittelukeskuksen harmaisiin ikkunoihin mutta myös Alepan ikkunoihin) järjestää vaihtuvia näyttelyjä esimerkiksi Pohjois-Haagan historiasta tai työväenopiston opiskelijoiden töistä.
• Mietittiin, voisiko ostarille saada SmartPosti-pakettiautomaatin esimerkiksi Alepan tiloihin.
• Ostarille toivottiin tapahtumia sekä yhteismarkkinointia. Ensimmäisenä tapahtumana ideoitiin pikkujouluja.

Pikkujoulut!

Isännöitsijä ehdotti, että ostarille voitaisiin hankkia joulukuusi valoineen. Muilla hänen isännöimillään ostareilla on tällainen käytäntö. Hän lupasi hankkia kuusen ostarille täksi jouluksi.

Joulukuusi kirvoitti puolestaan idean pikkujouluista ja ne päätettiin pitää 30.11.2012 klo 17.00 alkaen. Ohjelmassa on ainakin joulukuusen valojen sytytys ja joululauluja työväenopiston vetäminä. Lisäksi pikkujouluissa kerätään asukkaiden mielipiteitä ostarin kehittämisestä.

Ganesin aukio?

Marraskuussa liikenneryhmä pohti, että mitäs jos aukiolle keksittäisiin joku hyvä nimi. Ostari ei ole nimenä kauheasti mieltä kohottava. Mitäs jos aukion nimeäsi ostarilla aikoinaan uransa aloittaneen Hurriganesin mukaan Ganesin aukioksi? Siitä voisi saada yllättävää puhtia aukion profiloitumiseen. Onhan meillä Martinlaaksossa Häkkisen aukiokin...

Laajeneva Kannelmäen kauppakeskus ja pyöräily

Liikenneryhmä kävi lokakuun alussa tapaamassa Kannelmäen kauppakeskuksen johtajaa Kaj Grahnia. Oli hienoa, että saimme tässä vaiheessa nähdä rakenteilla olevan kauppakeskuksen suunnitelmat ulkoalueista ja pyöräpysäköinnistä ja esittää näkemyksiämme pyöräilijöille tärkeistä asioita. Toivomme, että tapaamisestamme oli hyötyä myös kauppakeskukselle ja Grahn sai ideoita, joita voi mahdollisesti hyödyntää jatkosuunnittelussa.

Kannelmäen kauppakeskus laajenee - voisivatko palvelut Haagassa muuttua häviämisen sijaan?

Kannelmäen kauppakeskuksen laajentaminen on haasteellinen asia monessa mielessä. Iso kaupan keskittymä voi heikentää alueen muiden lähipalveluiden käyttöä ja uhata siten niiden olemassaoloa. Tähän mennessä Thalian aukion apteekki ja Lassilan posti ovat jo siirtyneet Kannelmäen kauppakeskukseen Prisman yhteyteen. Lähipalveluiden katoaminen puolestaan vähentää haluja tehdä asiointimatkoja kävellen tai pyörällä.

Koska vanhojen liikekeskusten on vaikea kilpailla Kannelmäen kauppakeskuksen kanssa perinteisillä palveluilla, pitäisi näihin saada jotain erityisempää liiketoimintaa, jota kauppakeskuksen on ehkä vaikea tarjota. Voisiko esimerkiksi Thalian aukiolla menestyä luomu- ja lähiruokakauppa yhdistettynä ruokapiiritoimintaan? Tai palveluja, jotka ammentavat kaupunginosan identiteetistä ja yhteisöllisyydestä? Muutama haagalainen asukas onkin jättänyt Thalian aukion kehittämisestä ja yhteistyöstä ehdotuksen Helsingin demokratiapilotti-ohjelmaan: Unelmien Thalian aukio - Pohjois-Haagan keskipiste. Liikenneryhmä järjestää puolestaan tapaamisen Pohjois-Haagan ostarin toimijoiden kesken. Tavoitteena on herättää yhteishenkeä ja -työtä, koska se on edellytys - joskaan ei tae - taantuvien keskusten kehittämiselle.

Toisaalta kauppakeskuksen laajeneminen tuo haagalaisten ja kannelmäkiläisten ulottuville uusia palveluja, esimerkiksi Sokoksen ja useita vaateliikkeitä, jolloin ei tarvitse lähteä esimerkiksi keskustaan tai Leppävaaran Selloon sellaisia hankintoja varten, jotka nykyään haetaan sieltä. Asiointimatkat tältä osin lyhenevät ja saattavat osittain muuttua automatkoista kävelyyn ja pyöräilyyn.

Kannelmäen kauppakeskukseen voi ja kannattaa kävellä, pyöräillä ja kulkea bussilla

Oli niin tai näin, kauppakeskus joka tapauksessa laajenee ja sen kanssa on elettävä halusimme tai emme. Kannelmäen kauppakeskus on käytännössä yksi Pohjois-Haagan lähipalvelu ja sinne on helppo pyöräillä. Apuvälineitä isompienkin ostosmäärien kuljettamiseen löytyy (ks. Tavarafillari). Bussit 41, 43, 56 ja palvelulinjat J31 ja J32 kulkevat hyvin Etelä- ja Pohjois-Haagasta kauppakeskukseen. Bussiyhteyksiä ja bussikalustoa tosin voisi vähän lisätä tai kehittää työssäkäyvien ja perheellisten kauppakeskusasioinnin näkökulmasta.

Tosin kauppakeskus houkuttelee myös hyvin voimakkaasti tulemaan autolla. Onhan se Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän solmukohdassa ja joukkoliikenteen runkolinjat eivät kulje sen kautta. Kasvava kauppakeskus lisää siten myös autoliikenteen määrää. Katuverkon kapasiteettia on kuitenkin hyvin vaikea lisätä siten, että autoliikenteen lisääntyminen ei aiheuttaisi lisää jonoutumista. Siksi ainakin lähellä asuvien asiakkaiden kannustaminen asioimaan kauppakeskuksessa mahdollisimman paljon pyörällä, bussilla ja kävellen on järkevää sekä kauppakeskuksen että sen liikenneympäristön toimivuuden kannalta. Toki se, että kauppakeskukseen tulee autoliikenteelle kaksi sisäänajoa - yksi Kantelettarentieltä ja toinen Laulukujalta - helpottaa ruuhkia huomattavasti.

Kauppakeskus on panostanut pyöräilyn olosuhteiden suunnitteluun

Pyörätelineitä on kauppakeskukseen tulossa kiitettävän paljon: 600 kappaletta. Tämä määrä itse asiassa vaaditaan aesemakaavassa. Suurin osa pyörätelineistä tulee Kantelettarentien puoleiselle kävely- ja pyöräilyaukiolle. Mutta pyörätelineitä on suunniteltu kaikkien kolmen sisäänkäynnin yhteyteen, mikä on hieno asia. Osa aukiolla olevista telineistä on suunniteltu katetettavan. Kävely- ja pyöräilyreitit on eroteltu autoliikenteestä tasoeroilla ja pintamateriaaleilla. Lähtökohtaisesti kauppakeskuksen suunnitelmat ovat hienoja ja pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet tulevat paranemaan huomattavasti entiseen verrattuna.

Liikenneryhmä esitti kauppakeskukselle muutamia toiveita

Ehdotimme, että osan pyörätelineistä voisi mitoittaa ja varata tavara- ja peräkärrypyörille. Lisäksi peräänkuulutimme runkolukituksen mahdollistavia telineitä. Ehdotimme myös, että pyöräpysäköintipaikoille voisi ohjeistaa kyltein, esim. tällaisilla. Olisi myös hyvä kertoa maahan tehdyillä merkinnöillä, missä pyöräilijöiden on tarkoitus kulkea ja mikä on kävelylle pyhitettyä aluetta.

Liikenneryhmä esitti myös toivomuksen, että joitakin pyöräpysäköintipaikkoja järjestettäisiin kauppakeskuksen parkkihalliin. Tästä on olemassa sekä suomalaisia että kansainvälisiä esimerkkejä. Yhden auton parkkipaikalle mahtuu parhaimmillaan 10 pyörää. Eiköhän 10 pyöräilevää asiakasta osta vähintään yhtä paljon kuin yksi autoileva asiakasta? Viisikin tavarapyöräilijää varmaan riittäisi. Lisäksi toivoimme, että ostoskärryjä olisi autohallin lisäksi saatavissa myös katutasosta, mikä palvelisi sekä kävelijöitä, pyöräilijöitä että joukkoliikenteen käyttäjiä.

Ehdotuksia kaupungin katuverkon osalta

Laulukuja rakennetaan uusiksi kauppakeskuksen rakentamisen yhteydessä. Rakennusvirasto on suunnitellut katua yhteistyössä kauppakeskuksen kanssa. Laulukujan katusuunnitelma oli sopivasti nähtävillä myös lokakuun alussa. Laulukujan yli kauppakeskuksen sisäänkäynnille on suunniteltu korotettu suojatie ja pyörätien jatke, mikä on hieno asia. Tämä on ollut kauppakeskuksen idea. Liikenneryhmä ehdotti sekä Grahnille että muistutuksessaan rakennusvirastolle, että Laulukujaa ajavat autot asetettaisiin kärkikolmioin väistämisvelvollisiksi katua ylittäviin pyöräilijöihin nähden. Pyörätien jatkeen korotus nimittäin ohjaa ajattelemaan näin, mutta ilman kärkikolmioita pyöräilijät olisivat lain mukaan väistämisvelvollisia. Infrastruktuurin antaman viestin täytyisi vastata liikennesääntöjä.

Kantelettarentieltä tulevan sisäänajon yhteydessä olevaa kiertoliittymää ei ole vielä suunniteltu uusiksi. Kauppakeskuksen - kuten myös liikenneryhmän - toiveissa on, että siihenkin tehtäisiin muutoksia. Kaikkien Haagasta tulevien kävelijöiden, pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen käyttäjien on nimittäin kuljettava Kantelettarentieltä kääntyvän sisäänajon ylittävää suojatietä ja pyörätien jatketta pitkin autojen sisäänajoreitin pohjoispuolella olevalle aukiolle ja sieltä kauppakeskuksen pääovelle. Siksi olisi tärkeää parantaa tuon kyseisen suojatien ja pyörätien jatkeen turvallisuutta ja selkeyttä. Siihenkin kannattaisi rakentaa korotus, varsinkin koska kiertoliittymästä tulevat ja sinne menevät autot ovat joka tapauksessa väistämisvelvollisia suhteessä sekä kävelijöihin että pyöräilijöihin.

Lopuksi

Kannelmäen kauppakeskus valmistuu vuonna 2013. Kokeilkaamme pyöräilyä sinne viimeistään silloin!

Pohjoishaagalainen, käytä lähipalveluja kartan avulla!

Liikenneryhmä on tuottanut kartan Pohjois-Haagan palveluista ja kävely- ja pyöräilyreiteistä. Palvelukartta löytyy Pohjois-Haagan kotisivuilta kohdasta "Linkkejä". Muutamia kappaleita on jaettavana muun muassa Pohjois-Haagan kirjastolla sekä Hakavuoren kirkolla. Siellä on esillä myös isot kartat.

 

Lähipalvelut uhattuna

Idea kartasta syntyi liikenneryhmän keskuudessa keväällä, kun piirtelimme kartalle tärkeimpiä kävely- ja pyöräilyreittejä, joita pitäisi kehittää.

Lähipalveluiden olemassaolo on olennainen osa kaupunginosan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Lisäksi lähellä olevat palvelut ovat tärkeä edellytys sille, että asiointimatkoja voitaisiin tehdä kävellen ja pyöräillen. Kävelyn ja pyöräilyn yleistyminen puolestaan parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja tekee katukuvasta elävämmän.

Lähipalveluiden olemassaolo on kuitenkin uhattuna, kuten varmasti kaikki pohjoishaagalaiset ovat huomanneet. Liikenneryhmässä ajattelimme, että palvelut kokoava kartta voisi tuoda palvelut paremmin esiin ja rohkaista asukkaita käyttämään lähipalveluita. Vain itse palveluita käyttämällä voimme turvata lähipalveluiden säilymisen alueellamme.

Kartan avulla voi monet vanhatkin pohjoishaagalaiset löytää uusia tuttavuuksia. Tiesittekö esimerkiksi, että Orapihlajantiellä on suklaapuoti nimeltä Pâtisserie & Chocolatier Mayra?

Karttoja jaossa ja esillä muun muassa kirjastolla

Keväästä 2012 lähtien liikenneryhmällä on ollut apuna Kävellen kauppaan, pyörällä postiin -hanke, jonka puitteissa olemme voineet piirtää kartan ja painaa niitä muutamia kappaleita jakoon.

Karttoja on jaossa Pohjois-Haagan kirjastolla, Hakavuoren kirkolla sekä muutamissa liikkeissä. Lisäksi kirjastolla, kirkolla ja ilmoitustaululla (Idan puiston kohdalla Näyttelijäntiellä) on esillä isot kartat. 

Kartan tulevaisuus ja päivittäminen

Nyt esillä oleva kartta on ensimmäinen kokeiluversio. Tukenamme ollut hanke loppuu vuoden 2012 lopussa. Tämän jälkeen täytyy miettiä, millä resursseilla karttaa päivitetään. Tietojen päivittäminen onnistunee kerran vuodessa liikenneryhmän/aktiivisten asukkaiden voimin. Karttojen painamisen ja jakelun rahoitus pitää selvittää.

Tulevaisuudessa karttoja voisi asentaa maastoon useampaankin paikkaan, jos saamme neuvoteltua kaupungin kanssa sopivista telineistä ja niiden pystyttämisestä. Maastossa olevat kartat auttaisivat samalla suunnistamaan kaupunginosassamme. Nythän esimerkiksi kulku Pohjois-Haagan asemalta Runar Schildtin puiston läpi on ollut monelle vierailijalle vaikeaa. Toki puistoon tarvitaan myös viittoja, joista liikenneryhmä onkin tehnyt aloitteen kaupungille. Ne odottavat parhaillaan asentamista.

On myös mietitty, miten karttaa voitaisiin jakaa suoraan pohjoishaagalaisten koteihin.Yksi mahdollisuus tähän voisi olla HSL:n uusille helsinkiläisille lähettämä infopaketti joukkoliikennepalveluista. Pohjois-Haagassa pakettiin voitaisiin ehkä lisätä tämä palvelukartta.

Kerro palautteesi kartasta 

Kartasta varmasti puuttuu vielä palveluita ja siinä voi olla muutenkin kehittämisen varaa. Pitäisikö sähköisessä versiossa esimerkiksi olla linkit liikkeiden kotisivulle?

Kommentit, palautteet ja ehdotukset kartan ylläpitoon ja päivittämiseen voi laittaa kahteen paikkaan: 

• pohjoishaaganliikenneryhma@gmail.com  
• www.facebook.com/pohjoishaaganliikenneryhma

Kannattaako tällaista karttaa jatkossa päivittää ja ylläpitää? Löytyisikö Pohjois-Haagasta graafisen suunnittelun osaajia, jotka voisivat tehdä päivitykset karttaan? Entä kuka voisi rahoittaa kartan painamisen ja jakelun? Kertokaa! 

Kävellen kauppaan, pyörällä postiin -hankkeesta on liikenneryhmän kanssa vastannut Linea Konsultit Oy. Hanke on saanut tukea osana valtakunnallista Liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristönministeriön ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman rahoittamaa Liikkumisen ohjauksen T&K ohjelmaa 2012–2013. Muita rahoittajia ovat Kannelmäen kauppakeskus ja Helsingin seudun liikenne HSL.

Pohjois-Haagan elävöittämisestä ja liiketiloista

Liikenneryhmä järjestää Pohjois-Haagan palveluntarjoajille keskustelutilaisuuden "Lähipalvelulut osana viihtyisää elinympäristöä"  Pohjois-Haagan yhteiskoululla 15.8. klo 17.30. Kävin elokuun alussa jakamassa kutsuja suurimmalle osalle palveluista ja tuli käytyä muutamia hyviä keskusteluja. Kokosin tähän kirjoitukseen keskusteluissa esiin tulleita ideoita. Kommentoikaa ihmeessä ja jatkakaa ideointia täällä! Mutta yrittäjät ja palveluntarjoajat ovat lämpimästi tervetulleita myös tilaisuuteen 15.8.!

Thalian aukion kirjakauppiaan, kukkakauppiaan ja vaatekauppiaan kanssa juttelin pitkään ja päivittelimme mm. huonoa talvikunnossapitoa, kun se on nykyään kaupungin (rakennusviraston) vastuulla. Kun kunnossapito oli aikaisemmin kiinteistön vastuulla, se hoitui paljon paremmin. Mietimme olisiko mitenkään mahdollista neuvotella kaupungin kanssa, että kunnossapitovastuu siirtyisi uudestaan kiinteistölle?

Pohdimme myös jouluvalaistusta. Kirjakauppias kertoi, että oli miettinyt sitä jossain vaiheessa, mutta se olisi tullut liian kalliiksi. Olisi kiva ryhtyä miettimään aukion liikkeiden, taloyhtiön ja kaupungin kanssa, miten saisimme järjestettyä jouluvalaistuksen Thalian aukiolle. Voisi kaupunki tukea tällaista esikaupunkien elävöittämistoimenpidettä jollain tavalla?

Muutenkin Thalian aukion nurkkaan voisi lisätä ainakin yhden lyhtypylvään. Lisäksi valaisimet voitaisiin uuusia miellyttävämmiksi. Tästä voisi neuvotella Helsingin Energian kanssa, joka vastaa katuvalaistuksesta.

Olisiko mahdollista saada Thalian aukion reunalle taulu, jossa on aukion liikkeiden mainoskyltit? Vielä parempi olisi, jos taulu olisi Eliel Saarisen tien kiertoliittymässä, jotta ihmiset tietäisivät, että nurkan takana on miellyttävä palvelukeskittymä. Jos Thalian aukiolle saataisiin erottuvat valaisimet, niin nämä valaisimet voitaisiin asentaa jo kiertoliittymästä lähtien.

Vastaavanlaiset taulut ja erottuvilla valaisimilla johdattelu voitaisiin toki toteuttaa myös muissa alueen keskuksissa, ostarilla ja asemalla.

Thalian aukiolle pitäisi asentaa pyörätelineitä. Kapeille jalkakäytäville ei mahdu, mutta voisiko yhden parkkiruudun varata pyörille?

Itse olen paljon pohtinut, että koko Thalian aukio voitaisiin rakentaa niin sanotuksi jaetuksi tilaksi, eli siellä ei olisi erikseen jalkakäytäviä ja autoteitä, vaan aukio rakennettaisiin siten, että siitä kävisi ilmi, että siellä kuljetaan jalankulkijoiden ehdoilla, mutta silti siellä saisi ajaa ja pysäköidä entiseen malliin. Lisäksi olisi kiva olla jotain oleskelutilaaa tai tilaa, jossa pitää kahvilaterassia. Liikkeiden edustalla pitäisi olla nykyisiä kapeita jalkakäytäviä enemmän tilaa kävelylle ja pyöräilylle.

Olisi kiva, jos liikkeet voisivat kesäisin pitää myyntipöytiä tai tarjoilua ulkona. Rakennusvirasto kuitenkin ilmeisesti perisi jalkakäytävän käytöstä vuokraa, joka voi olla jopa 50 €/kk. Tämä on pienille yrittäjille kohtuuttoman paljon. Lisäksi lupaprosessit kestävän liian kauan. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain.

Liikenneryhmää avustava konsultti Annamari Ruonakoski puolestaan kävi juttelemassa ostarin kahvilan henkilökunnan kanssa, joka suhtautui innostuneesti ostarin kehittämiseen. Kahvilan omistaja on tehnyt useita aloitteita viihtyisyyden parantamiseksi, mutta ne eivät ole toistaiseksi toteutuneet. Ostarin viihtyisyys on ajan saatossa päässyt heikentymään, mm. penkki ja istutuksia on poistettu, sillä humalaiset valtasivat penkit ja tuhosivat istutuksia.

Elävä kaupunginosa tarvitsee kuitenkin aukioita, joissa on penkkejä. Pitäisikö Pohjois-Haagassa tehdä samanlainen tempaus kuin mummot Karhupuistossa, jossa he valtasivat penkit humalaisilta jakamalla keskenään istumavuorot. Mutta ensin pitäisi saada ne penkit... ja sitten asukkailta pitäisi löytä tahtoa organisoitua istuskelememaan penkeillä säännöllisesti.

Yleisesti ottaen Pohjois-Haagan liikekiinteistöt tyhjenevät tyhjenemistään tai sitten niihin tulee toimistoja, joissa ei käy asiakasvirtaa ja näyteikkunat peittyvät sälekaihtimilla. Välillä tuntuu, että asiaan vaikuttaminen tuntuu tuulimyllyjä vastaan taistelemiselta. Miten vanhat keskukset ja kivijalkaliikkeet voivat taistella laajenevia kauppakeskuskia vastaan? Kauppakeskusten vahvuus perustuu ilmeisesti pitkälti siihen, että tiloja ja kiinteistöä hallinnoi yksi taho, joka tarjoaa fasiliteetit yrittäjille. Sen sijaan vanhoissa liikekeskuksissa ja kivijalkakaupoissa on useiden toimijoiden sekamelska - yrittäjät, kiinteistönomistajat, taloyhtiöt, isännöitsijät, huoltoyhtiöt ja kaupunki (mm. rakennusvirasto, Helsingin Energia) - ja ei ole mitään yhtä tahoa, jolla olisi yksinään sekä intressi että mahdollisuus toteuttaa esim. edellämainittuja parannusehotuksia. Kauppakeskuksessa vastaavat toimet ovat kauppakeskuksen omistajan vastuulla ja sen vahvoja intressejä, jotta se olisi yrittäjille ja asiakkaille houkutteleva kauppapaikka.

Pitäisikö esikaupunkien liiketiloja ryhtyä ajattelemaan samalla tavalla yhtenä kokonaisuutena kuin moderneja kauppakeskuksiakin. Mutta miten? Onko mahdollista perustaa esim. Thalian aukion liikekeskus Oy tai jopa Pohjois-Haagan liikekiinteistöt Oy? Auttaisiko se mitään? Onko muita ajatuksia?

Muuten, facebookissa on nyt ryhmä nimeltä "Haagan ilmoitustaulu". Pohjois-Haagan omilla kotisivuilla  ei ole kovin helppoa ilmoittaa tapahtumista ja siellä ei käy paljon ihmisiä. Ajattelimme ruokapiirin vetäjän Lauran kanssa, että facebook-ryhmä voisi toimia parhaiten paikkana, jossa eri palveluntarjoajat ja tapahtumanjärjestäjät voivat ilmoittaa palveluistaan, tarjouksistaan ja tapahtumistaan. Itse asiassa kuka tahansa voi tuolla vinkata palveveluista muille. Sinne vaan ilmoittelemaan ja liittykää sankoin joukoin ryhmään mukaan! Ilmoitustaulusta on kerrottu muun muassa 132 Haagan ruokaryhmäläiselle. Tiedoksi siis luomuorientoituneille yrittäjille: Haagassa on tosiaan paljon lähi- ja luomuruoasta kiinnostuneita asukkaita.

Terveisin,
Johanna
Pohjois-Haagan liikenneryhmän vetäjä

Vuoropysäköinti helpottaa katujen talvihoitoa

Voisikohan tästä olla apua myös Haagan katujen talvikunnossapitoon? Niukka enemmistö Munkkivuoren asukkaista piti vuoropysäköintiä parempana kuin aikaisempaa tilannetta. Vuoropysäköinnillä näyttäisi olevan suuri merkitys jalkakäytävien kunnossapitoon.
Katso Rakennusviraston uutinen: Vuoropysäköinti helpottaa katujen talvihoitoa.

Kartta Pohjois-Haagan palveluista ja reiteistä - onko tarvetta?

Liikenneryhmä on ideoinut ja luonnostellut kartan Pohjois-Haagan ja Lassilan palveluista. Ajatuksena on tuoda paremmin esille alueemme palvelut ja kannustaa lähipalveluiden käyttöön. Lähipalveluiden käyttö on myös järkevää liikkumista. Lähelle on helpompi kulkea jalan tai pyörällä, ja vaikka kulkisi autolla, liikennesuorite jää pienemmäksi kuin jos kulkisi kauempana oleviin marketteihin.

Lähipalveluiden tilanteessa ei kuitenkaan ole hurraamista. Viimeisimmät takaiskut ovat olleet Thalian aukion apteekin ja Lassilan postin siirtyminen Kannelmäen Prismaan. Useita liiketiloja on tyhjillään.

Mutta muutamat valopilkut muistuttavat, kuinka hienoja hyvät lähipalvelut ovat. Esimerkkinä mainittakoon Thalian aukion ihana kirjakauppa ja Café Pikku-Belgia. Ne ovat harvinaisuuksia esikaupungeissa. Haagan ruokaryhmässäkin on keskusteltu Thalian aukiosta.

Palveluiden olemassaolon huomaa kuitenkin pääasiassa vain törmäämällä niihin tai ehkä lukemalla Haagalaisen mainoksia. Palvelut sijaitsevat valitettavan hajallaan ympäri Pohjois-Haagaa. Keskittymiä ovat ostari, Thalian aukio ja Pohjois-Haagan aseman seutu.

Kartta voisi tuoda palvelutarjonnan paremmin esiin. Liikenneryhmä on yrittänyt kartoittaa mahdollisimman paljon alueen palveluita, ja sijoittanut ne kartalle. Joukosta puuttuu varmasti vielä paljon. Otammekin mielellämme vastaan kommentteja ja lisäyksiä kartalle tulevista palveluista.

Palveluiden lisäksi olemme hahmottaneet kartalta keskeiset kävely- ja pyöräilyreitit. Siksi olemmekin nimenneet kartan "palvelureittikartaksi". Ajatuksena on, että reittejä voisi kehittää entistä selkeämmiksi ja turvallisemmiksi siten, että asiointi lähipalveluissa kävellen ja pyörällä olisi mahdollisimman houkuttelevaa. 

Tässä on esillä kuva karttaluonnoksesta. Kartta on tehty A0-kokoon, joten palveluiden nimet eivät välttämättä erotu tässä versiossa. Karttaa voitaisiin tulevaisuudessa tehdä eri tarkoituksia varten: maastoon muutamiin keskeisiin solmukohtiin, jaettavaksi liikkeissä sekä sähköinen versio netissä.

Alueen yrittäjille ja paveluntarjoajille järjestetään elokuussa tilaisuus, jossa karttaa esitellään tarkemmin ja kehitetään yhdessä eteenpäin. Pohdittavana on, mikä taho tuottaa kartan ja ylläpitää sitä. Lisäksi tilaisuudessa pohditaan kävely- ja pyöräilyreittien kehittämismahdollisuuksia. Palveluntarjoaja, jos olet kiinnostunut, ilmoittaudu liikenneryhmän vetäjälle (johanna.taskinen(at)iki.fi).

Liikenneryhmä vietti Pohjois-Haaga päivää hyvissä tunnelmissa

Satakunta ihmistä kävi liikenneryhmän ständillä Pohjois-Haaga päivänä 12.5.2012. Sää oli kolea, mutta sateelta vältyttiin. Tavarapyörien ja peräkärryjen kokeilu herätti mielenkiintoa.

Kävi muuten ilmi, että haagalainen pyöräliike KalleSport on alkanut myydä NordicCap pyöräperäkärryjä ja Follow me -telinettä lapsen pyörän kiinnittämiseksi aikuisen pyörän perään ikään kuin peräpyöräksi.

Varuste.net esitteli Chariot ja Croozer pyöräperäkärryjä. Testattavana oli myös sähköavusteinen Bakfiets-laatikkopyörä Velosportista. Lisää tietoa tavarapyöristä löytyy Tavarafillari.fi -sivuilta.

Eliel Saarisen tien ja Valentin Chorellin tien suunnitelmat puhuttivat monia. Monet iäkkäämmät ihmiset eivät edes tiedä niiden olemassaolosta, kun eivät käytä internettiä.

City Car Club esitteli myös autopalveluaan, jolla voi päästä oman auton omistamisen huolista. HSL oli paikalla kertomassa kävelyn ja pyöräilyn reittioppaasta ja joukkoliikennepalveluista. Rengasmies huolsi pyöriä. Helenistä oli Olli Markkanen kertomassa Ida  Aalbergin puiston valaistusuunnitelmasta. Runar Schildtin puistoon on myös valaistussuunnitelma tekeillä, mutta se ei valitettavasti ollut vielä valmis. Ollin kanssa ideoitiin, että asemalle johtavaa reittiä Runar Schildtin puiston läpi voisi selkeyttää käyttämällä yhtenäisiä valaisinpylväitä puiston läpi aina asemalle saakka. Näin valaistus olisi osaltaan osoittamassa pääväylää. Viitoitus toki pitää myös laittaa kuntoon. Siitä liikenneryhmä onkinjo jättänyt ehdotuksen kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvirastolle.

Esillä oli myös liikenneryhmän luonnostelema palvelureittikartta, jolla voisi tuoda paikallisia palveluja paremmin näkyviin ja opastaa hyville kävely- ja pyöräilyreiteille. Kyseessä on luonnos, jonka kehittämisestä ja toteuttamisesta neuvotellaan kaupungin ja palveluntarjoajien kanssa. Karttaa sai kommentoida. Tuli esiin, että sieltä puuttuvat mm. Valkean talon Amica lounasravintola ja Pastori Jussilaisen tiellä oleva hieroja. Sieltä puuttuu varmasti vielä monia palvelua. Tämä on ensimmäinen luonnosversio, jonka pohjalta voidaan ryhtyä keskustelemaan.



Muutamia kommentteja saatiin myös Pohjois-Haagan liikenneympäristöstä. Bussin 51 pysäkin sijaintia Kaupintiellä kirjaston kohdalla ihmeteltiin, kun muut bussit (40, 43 ja 41) pysähtyvät Näyttelijäntien puolella. Asemalta Lassilaan johtavan tunnelin pimeyttä moitittiin ja toivottiin alikulun parantamista.

Näyttelijätien ja Aino Acktén tien risteyksen väistämisvelvollisuutta Näyttelijäntieltä tuleville ihmeteltiin. Liikenneryhmä onkin ehdottanut väistämisvelvollisuuden muuttamista. Näyttelijäntie on pääväylä, jota Aino Ackten tieltä tulevien pitäisi väistää.

Lisäksi nostettiin esiin Ilkantien pyörätien päättyminen hankalasti Metsäläntien ja Tunnelintien risteyksessä. Jatkaminen Tunnelitietä Etelä-Haagaan on vaikeaa. Tähänkin liikenneryhmä on tehnyt oman ehdotuksensa (ks.kuvat alla).

Ilkantien, Tunnelintien ja Metsäläntien risteys nykyään.

 










Liikenneryhmän ehdotus.













Päivä onnistui sääolosuhteisiin nähden yllättävän hyvin ja tällaisia olisi kiva järjestää muulloinkin.
Liikenneryhmä yrittää toimittaa kirjastoon katsottavaksi tai ehkä jopa lainattavaksi (?) kansiot, joihin on koottu kehitysehdotukset, Haagalaiseen kirjoitetut jutut, asukkailta kerätyt ehdotukset ja kommentit ja muuta vuoden aikana kertynyttä liikenneryhmän materiaalia.

Liikenneryhmän toimintaan voi aina ilmoittautua mukaan! Laita postia: johanna.taskinen(at)iki.fi.

Tavarapyörän testausta.

Rengasmies huolsi pyöriä.

Classic Bike esitteli monia pyöriä.

Ajankohtaiset katu- ja puistosuunnitelmat sekä liikenneryhmän kehitysehdotukset ja luonnostelema palvelureittikartta olivat esillä.