Pyöräilyilta Haagassa 10.7. klo 16-19

Pohjois-Haagassa vietetään pyöräilyiltaa keskiviikkona 10.7. klo 16-19 asukastilassa ja sen edustalla. Osoite: Poutunkuja 5 B, käynti Ilkantien puolelta.

Pyörien pyörä tarjoaa maksutonta pyöränhuolto-opastusta. Heillä on kuormapyörä täynnä pyöränhuollon työkaluja (ks. linkki: http://pyorakeskus.info/2013/06/28/keskiviikkona-10-7-klo-16-19-pyorien-pyoran-pyoranhuolto-opastus-pohjois-haagassa/

Lisäksi:
- keskustelua Haagan pyöräilyolosuhteista ja tärkeimmistä kehittämiskohteista
- pyörätie- ja jalkakäytävämerkkien piirtämistä läheisille pyöräteille ja jalkakäytäville
- Otso Kivekäs vetää pyöräilyn katuajokoulutuksen klo 17.30-18.30 (luento ja ajo)
- merkitse Kerro kartalle -kyselyssä vinkkejä pyöräilyolosuhteiden kehittämiseksi

Tarjolla kahvia, mehua ja purtavaa.


Tapahtuma on myös facebookissa: https://www.facebook.com/events/519565668093258/

Saa myös ehdottaa lisää ohjelmaa täällä! Ja kertokaahan tästä eteenpäin haagalaisille naapureillenne!

Tervetuloa sekä pohjois- että etelähaagalaiset, ja muutkin!

Kävellen kauppaan, pyörällä postiin

Pohjois-Haagan liikenneryhmän toiminnasta on koottu raportti. Kannattaa tutustua.

Mielipide Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavaluonnoksesta

Mielipide Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavaluonnoksesta

(jätetty Helsingin kaupungille 1.2.2013)


Asuntoja tarvitaan

Pohjois-Haagan liikenneryhmän mielestä asuntojen kaavoittaminen Pohjois-Haagan itäosaan on periaatteessa myönteinen asia, jotta alueelle saadaan lisää asukkaita ja lähipalveluiden säilyminen tai jopa parantuminen olisi mahdollista.

Rakentamattomista alueista Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n väliin jäävä nurkka on sopivin, sillä sen arvo viheralueena ei ole yhtä suuri kuin muiden Pohjois-Haagan viheralueiden (esim. Runar Schildtin puisto, Aino Acktén puisto). Siis jos jonnekin pitää rakentaa, niin kyseinen alue on siihen sopivin.

Toteutuuko toimitilarakentaminen?

Toimistotalojen rakentaminen Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän varteen vähentää meluhaittoja myös nykyisille asukkaille, mikä on hyvä. Työpaikkarakentamisen toteutuminen esitetyssä laajuudessa (työpaikkojen määrä lähes kolminkertaistuisi nykyisestä: 2 700 à 7 200 työpaikkaa) kuitenkin arveluttaa, koska Pohjois-Haagan nykyisetkin toimitilat kärsivät kysynnän puutteesta.

Osayleiskaavassa olisikin vielä syytä miettiä, voitaisiinko osa toimitilarakentamisesta korvata asuntorakentamisella. Esimerkiksi asuntoaluetta Aku Korhosen tien varressa voisi levittää vielä hieman lännemmäksi (Tiedon toimitalojen eteläpuoli kokonaisuudessaan asunnoiksi).

Entä olisiko mahdollista yhdistää asunto- ja toimitilarakentamista uuden yhdystien itäpuolella siten, että ”asuntopuoli” olisi yhdystielle päin ja ”toimitilapuoli” olisi Hämeenlinnanväylälle/Kehälle päin? Normaalisti kiinteistöyhtiöt rakennetaan kadun varteen vierekkäin. Voitaisiinko kokeilla kiinteistöyhtiöiden rakentamista kadun varteen peräkkäin siten, että ne olisivat kiinni toisissaan mutta omilla katoillaan ja siten erillisiä yhtiöitä (erillinen huolto- ja kunnostusvastuu)? Silloin kadulle päin olisi asunto-osakeyhtiö ja Hämeenlinnanväylälle päin toimitalo. Pysäköintilaitokset voisivat olla yhteisiä, jolloin voidaan saavuttaa vuorottaispysäköinnin edut.

Asuntorakentamista ei meluhaitoista johtuen voitane toteuttaa, jos toimitilarakentaminen ei ensin toteudu. Onko mietitty, missä järjestyksessä toimitilarakentaminen toteutetaan, jotta asuntoja päästään rakentamaan mahdollisimman nopeasti? Varmaankin olisi järkevää rakentaa umpeen ensin Kehä I:n ja eritasoliittymän varsi Tiedon talojen perään.

Osayleiskaavan periaate on hyvin samanlainen kuin Nuijamiestentien alueella: toimitilat ovat Nuijamiestentien ja Hämeenlinnanväylän välissä ja asuinrakennukset Nuijamiestentien länsipuolella. Nuijamiestentien miljöö ei ole kovin onnistunut. Toimitilapuoli on varsin synkkä ja pimeä, mikä tekee koko kadun epäviihtyisäksi. Tätä virhettä tulisi välttää uudella alueella. Toimistotalojen fasaadin tulisi olla jalankulkijan tasossa tarpeeksi rikkonainen ja mielenkiintoinen. Monotonisuutta ja umpinaisia pintoja tulisi välttää ja pimeitä arkaadikäytäviä. Myös parkkihallirampit (sekä toimitalojen että asunto-osakeyhtiöiden) tulisi pyrkiä viemään toimitilojen takapuolelle.  Ylipäänsä parkkihallit tulisi rakentaa mieluummin Hämeenlinnanväylän puolelle kuin uuden yhdyskadun varteen, jotta ne eivät synnyttäisi yksitoikkoista seinäpintaa.

Pyörien säilytys, yhteistilat ja varastotilat

Asuinrakennuksiin yhdistetyt liiketilat ovat huono yhdistelmä, mikä on havaittu Pohjois-Haagassa mm. Thalian aukiolla: asunto-osakeyhtiöissä ei ole helppoa kehittää liiketoiminnan edellytyksiä. Lisäksi asuinrakennuksissa on liiketilojen sijaan parempaakin käyttöä kivijalkatiloille, esimerkiksi laadukkaille lastenrattaiden ja pyörien pesu-, huolto- ja säilytystiloille (ml. tavarapyörät ja pyöräperäkärryt) sekä varastotiloille. Näiden suunnittelu tulisi linjata osayleiskaavassa.

Taloyhtiöiden saunatilat on houkuttelevuuden takia rakennettava ullakolle ulkovilpoloineen. Näin rakennettuna yleiset saunat ovat houkuttelevia ja vetovoimaisia verrattuna asuntokohtaisiin saunoihin ja arvokasta varastotilaa riittää paremmin pyörä-, lastenvaunu- ym. varastoille pohjakerrokseen.

Suositeltavaa on myös soveltaa uudenlaisia ratkaisuja, joissa asuntokohtaiset varastotilat onkin sijoitettu kerroksiin. Ylipäänsä mm. Kehittyvä kerrostalo -hankkeen tuloksia toivotaan sovellettavan myös Pohjois-Haagan itäosan rakentamisessa ja olisi toivottavaa, että alueellamme toteutettaisiin uusia, kokeilevia kerrostalohankkeita.

Osayleiskaavassa tulisi linjata, että pyöräpysäköinnin suunnittelussa sovelletaan uudenaikaisia käytäntöjä. Tällaisia ovat pyöräpysäköintipaikkojen määrän asettaminen asemakaavassa, pyöräpaikkojen merkitseminen asuntokohtaisesti (sekä seinä- että lattiapaikoilla) sekä erityisten lukittavien pyöräkaappien vuokrausmahdollisuus.

Palveluiden suunnitteluun tulee kiinnittää enemmän huomiota

Kaavaselostuksessa voisi mainita, että Kannelmäen Prisma on nykyään Kauppakeskus Kaari. Lisäksi palvelukeskittymien osalta voisi mainita Thalian aukion ja Walentin Chorellin tien päähän suunnitteilla olevan uuden K-Supermarketin.

Kaavaselostuksessa on virhe päiväkotien osalta. Ida Aalbergin puistossa ei ole päiväkotia, vaan päiväkoteja on Näyttelijäntien (Päiväkoti Ella) lisäksi Thalian aukiolla (Päiväkoti Kanerva) sekä Lassilassa (Päiväkoti Niitty ja Päiväkoti Lassi). Lisäksi Keski-Haagan on parhaillaan rakenteilla uusi päiväkoti (Päiväkoti Laajasuo).

Kaavaselostuksessa on virhe myös terveyspalvelujen osalta. Pohjoishaagalaisten terveyspalvelut ovat ensisijaisesti Haagan terveysasemalla eivätkä Kannelmäessä tai Pohjois-Haagan aseman seudulla.

Lähikirjasto on nimeltään Pohjois-Haagan kirjasto ja se sijaitsee virallisesti Pohjois-Haagan puolella. Lassilan ja Pohjois-Haagan raja kulkee Kaupintietä pitkin.

Toiveet kivijalkaliikkeiden ja palvelujen ilmestymisestä uuden yhdyskadun varrelle ovat hieman epärealistisia, kun Kauppakeskus Kaari syö jo nykyisiäkin kivijalkapalveluja. Sinänsä mahdollisuus kivijalkaliikkeille pitää toki jättää, mutta sen varaan ei kannata laskea.

Osayleiskaavassa tulisi linjata, että kivijalkatilat tulisi suunnitella mieluummin toimitilojen alakertoihin, koska asunto-osakeyhtiöissä ei ole helppoa kehittää liiketoiminnan edellytyksiä. Liiketilat tulisi suunnitella siten, että ne voivat olla joko toimitila- tai palveluliiketilakäytössä siten, että eivät luo ankeata miljöötä sälekaihdin- tai tarraikkunoineen kummassakaan tapauksessa.

Ei ole edes toivottavaa, että palvelut hajautuvat Pohjois-Haagassa entisestään, vaan järkevämpää olisi kehittää olemassa olevia palvelukeskittymiä. Muinoin tehtiin virhe, kun palvelutilat hajautettiin ympäri Pohjois-Haagaa: Thalian aukio, Linnaleirin aukio, ostari, aseman seutu sekä lukuisa määrä yksittäisiä kivijalkatiloja. Esimerkiksi kirjaston sijainti on aivan järjetön. Fiksumpaa olisi ollut kaavoittaa ja sijoittaa lähes kaikki Pohjois-Haagan palvelut Näyttelijäntien varteen tiheäksi massaksi (ns. high street malli). Tehtyjä virheitä on toki vaikeata korjata nyt, mutta jotain ratkaisuja voidaan ja pitää kuitenkin aktiivisesti hakea ja kehittää.

Tämän osayleiskaavoituksen yhteydessä tulisikin analysoida tarkkaan alueen palvelurakenne ja tunnistaa olemassa olevat palvelukeskittymät sekä niiden uhat ja potentiaalit ja mikä niistä voisi parhaiten palvella uutta kaavoitettavaa aluetta – ja kilpailla Kauppakeskus Kaaren kanssa. Mainituista keskittymistä nimenomaan ostaria (Pohjois-Haagan ostoskeskusta) pitäisi mielestämme kehittää sekä kaavoitettavaa aluetta että jo olemassa olevaa asutusta palvelevana merkittävänä keskittymänä.

Nykyisessä muodossaan ostari ei kuitenkaan pysty tyydyttämään nykyisten saati uusien asukkaiden tarpeita. Ostari on ränsistynyt ja sen palvelutarjonta on kaventunut – ”baariutunut”. Siitä ei ole kilpailijaksi Prismalle ja Kauppakeskus Kaarelle. Itäosan kaavoituksen yhteydessä pitäisikin käynnistää keskustelu nykyisen ostarin kehittämisestä ja etsiä ratkaisuja siihen, miten ostarista saataisiin elinvoimainen koko Pohjois-Haagaa palveleva keskus. Voitaisiinko osayleiskaavassa linjata, että uuden alueen keskus on juuri tuo vanha ostari ja että sitä pitäisi kehittää? Jos ostari olisi tarpeeksi houkutteleva, hyvin lähestyttävä ja ihmisen kokoinen, nykyiset ja uudet asukkaat eivät välttämättä käyttäisi yhtä paljon Kauppakeskus Kaaren palveluja, jolloin Näyttelijäntien, Kaupintien ja Kantelettarentien liittymiin ei kohdistuisi niin suurta painetta.

Muutamia ajatuksia ostarin kehittämisestä:

-          Ostarin nykyinen fyysinen ja omistuksellinen rakenne ei mahdollista modernia ja houkuttelevaa palvelukeskittymää. Olisiko mahdollista purkaa suojelupäätös ja rakentaa uudenaikainen, tilankäytöltään tehokkaampi palvelurakennus? Mitä järkeä on suojella ostaria, jos se ränsistyy ja ”baariutuu” ja luo epäviihtyisää ympäristöä?

-          Jos suojelupäätöstä ei voida purkaa, tulisi miettiä, miten ostaria voitaisiin muuten kehittää 50-luvun henkeä kunnioittaen. Vanhojen kiinteistöosakeyhtiömuotoisten ostareiden kehittäminen on kuitenkin haasteellista. Kaupungin tulisi ottaa asiasta jonkinlainen vastuu ja tukea prosessia jollain tavalla, varsinkin jos ostari halutaan suojella. Voisiko aukion kattaa? Voisiko parkkipaikan päälle rakentaa lisää tilaa? Voisiko ikkunoiden umpeen teippaamisen kieltää? Voisiko aukion ja kadun välissä olevan nurmikaistaleen suunnitella uudestaan siten, että ostari avautuisi paremmin Näyttelijäntielle ja aukio olisi viihtyisä oleskelupaikka?

-          Ostarille pitäisi saada supermarket-tasoinen kauppa (esim. S-market, K-Supermarket). Tutkimusten mukaan ihmiset käyttävät mieluiten supermarket-tason kauppoja.

-          Voisiko Pohjois-Haagan kirjaston siirtää ostarille? Supermarket, kirjasto ja työväenopisto loisivat yhdessä varsin houkuttelevan ja elinvoimaisen keskuksen. Kirjaston nykyinen sijainti on aivan järjetön koska se ei ole minkään muun toiminnon yhteydessä. Terveysasemakin voisi olla ostarilla. Myös sen sijainti on varsin kummallinen, vaikka toki on lähempänä Etelä-Haagaa ja rakennus on suhteellisen uusi.

-          Uudelta asuinalueelta tulee suunnitella laadukas kävely- ja pyöräilyreitti ostarille, ovelle asti. Reitin pohjana on nykyinen puistokäytävä joka kulkee Ida Aalbergin tieltä kaavoitettavalle alueelle.

-          Olisiko mahdollista laajentaa osayleiskaavoituksen alue käsittämään myös ostarin tontin sekä tuon yllä mainitun puistokäytäväyhteyden ostarille ja Ida-Aalbergin tielle?

Olisi toivottavaa, että osayleiskaavoituksen yhteydessä esitettäisiin palvelukeskittymät ja niille kulkevat – erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen – reitit kartalla.

Kävely- ja pyöräily-yhteydet asemille, pysäkeille ja palvelukeskittymiin

Osayleiskaavaselostuksen liikenneverkkoluonnoksesta puuttuu olennaisia kävely- ja pyöräily-yhteyksiä:

-          Yhteys Runar Schildtin puistokäytävältä Runar Schildtin polkua pitkin Pohjois-Haagan asemalle ja Lassilaan. Se on keskeinen osa kävelyn ja pyöräilyn verkkoa Pohjois-Haagassa.

-          Yhteys suoraan asemalaitureille pohjoisesta Kaupintieltä.

-          Yhteys suoraan asemalaitureille pohjoisesta Näyttelijäntien länsipuoliselta puistokäytävältä. (Kaupintielle vaihtoehtoinen reitti asemalle. Tätä reittiä pitäisi ehkä kehittää ja suoristaa.)

-          Yhteys Lassilasta/Kaupintieltä radanvarren pyörätielle ja Aino Acktén puiston läpi etelään (mm. Alppiruusupuistoon).

-          Yhteys Ida Aalbergin puistosta Eliel Saarisen tielle ja Poutuntielle

-          Yhteys kaava-alueen puistokäytävältä toimitalojen ja asuintalojen välistä pohjoiseen Aku Korhosen tielle (tämä on piirretty havainnekuvaan, mutta ei liikenneverkkokuvaan).

-          Lisäksi on syytä miettiä, voisiko kaupunki pakkolunastaa kaistaleen puistokäytäväyhteyttä varten esim. Näyttelijäntie 20:n ja Näyttelijäntie 18:n (tai Nt 18 ja Nt 16) talojen välistä. Joka tapauksessa uuden alueen asukkaat tulevat kulkemaan osittain jommankumman pihan kautta. Rakentamalla virallinen puistokäytävä vältytään tilanteelta, jossa Näyttelijäntien taloyhtiöt pyrkivät rakentamaan aidat tonttinsa ympärille.

Liikenneverkkokuvaan olisi syytä merkitä myös juna-asemat (Pohjois-Haaga ja Huopalahti) ja kaikki bussipysäkit, jotta hahmottuu, miten niille kuljetaan. Myös merkittävimmät palvelukeskittymät voisi merkitä liikenneverkkokarttaan (ostari, aseman seutu, Thalian aukio, Walentin Chorellin tien mahdollinen supermarket, Kauppakeskus Kaari), jotta voidaan hahmottaa kävelyn ja pyöräilyn pääväylät alueella (kuva1).

Osayleiskaavassa tulisi tunnistaa verkolta keskeiset kävely- ja pyöräilyreitit ja ohjeistaa, että ne on suunniteltava laadukkaiksi ja selkeiksi siten, että varmistetaan kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuus suhteessa autoiluun sekä asiointimatkoilla että joukkoliikenteen liityntämatkoilla.

Myös puistokäytävät ovat osa kävelyn ja pyöräilyn verkkoa ja ne tulee suunnitella yhdessä katuverkon kanssa. Selostuksessa tulisikin sanoa, että hiihtolatu erotetaan jalankulusta ja pyöräilystä.

Yksi erityisen tärkeä asiointireitti on puistokäytävä uudelta alueelta ostarille. Jos reitti ovelta ovelle tehdään selkeäksi, houkuttelevaksi ja toimivaksi, on mahdollista vähentää autolla tehtäviä asiointimatkoja ja niistä aiheutuvaa ruuhkaa.

Joukkoliikenteen liityntäreiteistä erityisen tärkeitä ovat reitit Pohjois-Haagan ja Huopalahden asemille, Hämeenlinnanväylän alla olevalle jokeripysäkille, Hämeenlinnanväylän molemmille pysäkeille sekä Kehä I:n pysäkille. Reittejä joukkoliikenteen pysäkeille tarkastellaan tarkemmin seuraavassa kohdassa.

Näyttelijäntien eri puolilla olevien puistokäytävien tulisi olla samalla kohtaa, eli Näyttelijäntien länsipuolista puistokäytävää pitää myös siirtää etelämmäs, jos toista puolta siirretään.

Kuva 1. Jos halutaan edistää nimenomaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, tulisi erikseen tarkastella kartalla näiden reittejä, jotta verkko hahmottuu ja pääväylät voidaan priorisoida. Kävelyn ja pyöräilyn reittien tulisi kulkea palvelukeskittymien ja asemin välillä ja muodostaa tiheä verkko. Kaavaluonnoksen selostuksen liitteenä olevasta liikenneverkkokartasta puuttui jo nykyään olemassa olevia keskeisiä verkon osia. Tähän kuvaan olemme piirtäneet yhden ehdotuksen, miten asian voisi esittää. Olennaista on esittää kartalla kävely- ja pyöräilyreitit, palvelukeskittymät ja joukkoliikenteen asemat ja pysäkit.

Joukkoliikenteen palvelutasoa on parannettava

Nykyisessä muodossa osayleiskaavaluonnos ei tuo esiin, miten ”liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan” (s. 2). Kaipaamme konkreettisia ehdotuksia ja olemme tässä (edellä ja alla) esittäneet muutamia.

Kaavoitettava alue on vain niukasti kävelyetäisyydellä Pohjois-Haagan asemasta. Asuinalueelta on vähintään 900 metrin matka asemalle reittioppaan mukaan, enimmillään 1,3 km. Linnuntie-etäisyydet antavat virheellisen kuvan. Tätä ei voida pitää erityisen hyvänä palvelutasona. Siksi on erittäin tärkeää paneutua huolellisesti joukkoliikenteen liityntäreittien ja -linjojen suunnitteluun, jotta voidaan minimoida autoliikenteen määrä. Tulisi esittää konkreettinen visio siitä, miten tulevat asukkaat ja työntekijät käyttävät joukkoliikennettä eri puolilla aluetta. Pelkkä linnuntie-etäisyyksiin perustuva pysäkki-etäisyystarkastelu ei ole riittävä, kun todella tähdätään kilpailukykyisen joukkoliikenteen suunnitteluun.

-          Miltä alueelta kävellään Pohjois-Haagan asemalle?

-          Miltä alueelta kävellään Hämeenlinnan tien pysäkeille?

-          Miltä alueelta kävellään Jokeri-pysäkille?

-          Miltä alueelta kävellään Kehä I:n pysäkeille?

-          Miltä alueelta kävellään Näyttelijäntien pysäkeille?

-          Miltä alueelta kuljetaan liityntäbussilla Pohjois-Haagan asemalle?

-          Miltä alueelta kuljetaan liityntäbussilla Huopalahden asemalle?

Pyöräilyn merkitystä joukkoliikenteen liityntäliikenteessä tulee korostaa. Tulisi etukäteen linjata, mille reiteille liityntäpyöräily halutaan ohjata: Kaupintien vai puistokäytävien kautta vai sekä että? Houkutteleva liityntäpyöräily edellyttää juna- ja jokeriasemien pyöräpysäköinnin kehittämistä. Asemilla tulee olla nykyistä parempien runkolukittavien telineiden lisäksi lukittavia pyöräkaappeja tai lukittuja/valvottuja pyöräpysäköintitiloja. Pyörätelineiden tulee olla näkyvissä, jotta myös sosiaalinen kontrolli toimii. Rikotut telineet ja pyörät tulisi siivota säännöllisesti, jotta ne eivät luo turvatonta oloa.

Hämeenlinnanväylän bussipysäkit ovat kohtuullisen kävelymatkan päässä lähes koko kaava-alueella. Ne palvelevat kulkemista Helsingin keskustaan ja Länsi-Vantaalle. Tämä tarkoittanee, että juna-asemien merkitys ei ole kovin suuri keskustaan suuntautuvassa liikenteessä, vaan niitä käytettäneen muualle seudulle kulkemiseen.

Pohjois-Haagan asema on kohtuullisen kävelymatkan päässä ainoastaan läntiselle työpaikka-alueelle. Kilpailukyinen joukkoliikenteen palvelutaso edellyttää yhdyskatua pitkin 6–10 minuutin vuorovälein kulkevaa syöttöliikennettä asemille. Tämä on linjattava osayleiskaavassa. Syöttöliikenne voisi ajaa Pohjois-Haagan asemalta Huopalahden aseman kautta Ruskeasuolle, mistä se palaisi takaisin. Syöttö toimisi molemmille juna-asemille/-asemilta, Jokeriin ja Ruskeasuolta keskustaan meneviin/-tuleviin busseihin. Syöttöliikenteen pitäisi olla riittävän hyvä, jotta joukkoliikenteen houkuttelevuus voittaisi oman auton käytön.  Ilman yhdyskatua kulkevaa liityntäbussilinjaa ei voida olettaa, että raideliikenteen käyttö olisi auton käyttöä houkuttelevampaa. Tämä koskee erityisesti poikittaisliikennettä. Tällöin paineet autoliikenteen määrään kasvulle Pohjois-Haagassa olisivat erittäin kovat.

Lisäksi on syytä olettaa, että uudella alueelle muuttaa eteenkin hissien ja uusien asuntojen myötä paljon iäkkäitä, joille joukkoliikenne on ainut varteenotettava kulkumuoto kävelyn ja pyöräilyn lisäksi.

Ylipäänsä asukkaiden lisääntyminen 20 %:lla ja työpaikkojen moninkertaistuminen edellyttää joukkoliikennetarjonnan lisäämistä. Täydennysrakentamisenhan pitäisi johtaa palveluiden parantumiseen. Ruuhka-aikoina bussien kapasiteetti on jo nyt täysin käytössä. Ruuhka-aikoina siis ainakin tarvitaan lisää kapasiteettia.

Joukkoliikenteen vuorotarjonnan lisäksi on erittäin tärkeää parantaa ja varmistaa joukkoliikenteen sujuvuus. Jo nykyään joukkoliikenne kärsii Näyttelijäntien tukkoisuudesta ruuhka-aikoina. Itäosan rakentaminen ja Kauppakeskus Kaaren laajentuminen lisää entuudestaan painetta Näyttelijäntien, Kantelettarentien ja Aku Korhosen tien liittymissä, jotka jo nykyään aiheuttavat joukkoliikenteen sujuvuudelle ongelmia. Jos ja kun liikenneruuhkia ei voida kokonaan välttää, tulisi pohtia vakavasti, voisiko joukkoliikenteelle tarjota etuisuuksia esimerkiksi joukkoliikennekaistoilla Näyttelijäntien pohjoispäässä ja kehän ylittävällä sillalla kannelmäen suuntaan. Joukkoliikenteen sujuvuus täytyy priorisoida ja se edellyttää toimenpiteitä.

Pyöräliikenne uudella kadulla

Pyöräliikenne on suunniteltu kaksisuuntaisena ja vain itä- ja pohjoispuolelle katua. Kuitenkin suurin käyttäjäryhmä, asukkaat, ovat länsi- ja eteläpuolella ja autoliikenne pysäköintilaitoksiin on suurin juuri siellä, mihin pyörätie on suunnitelmassa piirretty. Kaksisuuntaisena pyörätie tulisi sijoittaa asuntojen puolelle. Tätä puoltaa myös se, että silloin lapset pääsevät pyöräilemään suoraan pihoilta pyöräteille ylittämättä katua. Toimitilojen työmatkapyöräilijät ovat aikuisia ja kokeneita pyöräilijöitä, joille tien ylittäminen ei ole niin suuri ongelma.

Kaksisuuntainen pyörätie johtaa kuitenkin joka tapauksessa tilanteeseen, jossa kadun toisen puolen jalkakäytäväpyöräilystä tulee arkipäivää. Siksi ehdotamme, että jatkosuunnittelussa piirretään ratkaisut myös yksisuuntaisista ratkaisuista.

Tutkimusten mukaan kuitenkin yksisuuntainen pyöräily on turvallisempaa kuin kaksisuuntainen, jossa vaaran paikat ovat etenkin risteysalueilla sekä tonttiliittymien kohdilla. Tämä korostuu varsinkin yhdyskaduilla, missä tonttiliittymiä on paljon. Myös pyöräilijöille on hyötyä yksisuuntaisuudesta: se parantaa jatkuvuutta ja selkeyttää risteysalueiden väistämissääntöjä. Pyöräilijä tuntee olevansa osa liikennettä, eikä mikään sivuun vedetty erityisryhmä. Lisäksi KSV:n uuden strategian mukaan nykyiset ja tulevat ratkaisut pyritään tekemään aina yksisuuntaisena, mikä muuttaa yksisuuntaisen ajamisen pitkän päälle luontevammaksi kaksisuuntaisten ratkaisujen jäädessä vähemmistöksi.

Uuden kadun rakentamiseen menee vielä useampi vuosi, jolloin yksisuuntaiset ratkaisut ovat toivottavasti arkea myös muualla Pohjois-Haagassa, esimerkiksi Kaupintiellä ja Näyttelijäntiellä. Viimeisen kolmen vuoden aikana pyöräilyyn suhtautuminen on muuttunut paljon, joten voidaan olettaa, että kolmen vuoden päästä arvot ovat jo hyvin eurooppalaiset myös Helsingissä. Siksi on hyvä varautua jo nyt yksisuuntaisen ratkaisun toteuttamiseen. Vähintäänkin katusuunnitelmavaiheessa olisi hyvä piirtää molemmat ratkaisut, jotta niitä voidaan verrata.

Tilallisesti hyvä kaksisuuntainen tai kaksi yksisuuntaista vievät saman tilan poikkileikkauksesta. Ratkaisut ennen ja jälkeen uutta katua eivät saa määritellä huomattavasti tiheämmin ja kaupunkimaisemmin rakennetun kadun pyöräliikenteen toteutustapaa. Muutoskohtiin, kaksisuuntaisesta yksisuuntaiseen ja päinvastoin, niihinkin on keinovalikoima valmiina.

Autojen pysäköinti ja yhteiskäyttöautot

On hyvä, että pysäköinti toteutetaan maanalaisena/kansien alla ja keskitetysti. Keskitetty pysäköinti tuo joukkoliikenteen ja auton kilpailukyvyn lähemmäs toisiaan. Olisi hienoa, jos bussipysäkit voisivat olla jopa lähempänä kuin pysäköintilaitokset. Tällaisia ratkaisuja kannattaa yrittää keksiä.

Olisi erittäin kannatettavaa, että ainakin osa pysäköintilaitoksista olisivat sekä asuntojen että toimitalojen käytössä, jolloin saavutettaisiin vuorottaispysäköinnin hyödyt ja pärjättäisiin vähemmillä autopaikoilla. Jos pysäköintilaitos olisi esimerkiksi suurin piirtein uuden yhdyskadun alla, se palvelisi molempia.

Osayleiskaavassa tulisi linjata, että pysäköintipaikkojen hinnat erotellaan asuntojen ja toimitilojen hinnoista. Ne pitäisi ostaa tai vuokrata erikseen todelliseen hintaan. Alueella tulisi olla mahdollisimman vähän – jos ollenkaan – ilmaisia pysäköintipaikkoja. Kadunvarsipaikat pitää varata lyhytaikaista vierailua ja asiointia varten. Näin voidaan edesauttaa sitä, että alueen automäärä ja -liikenne pysyy kohtuullisena. Ilmainen tai liian halpa pysäköinti on keskeinen syy autojen ja autoliikenteen määrien kasvulle. Ilmainen pysäköinti aiheuttaa turhaa ylikysyntää ja ongelmia talvikunnossapidossa.

Kaikki uuden alueen pysäköintilaitokset ja paikat tulisi olla yhden pysäköintiyrityksen hallinnoimia, jolloin niitä voisivat ostaa/vuokrata sekä asukkaat ja yritykset että jopa vanhojen alueiden asukkaat, joilla on pulaa pysäköintipaikoista. Pitkälle menevänä tulevaisuuden visiona voisi olla, että kyseinen pysäköintiyritys hallinnoisi kaikkia Pohjois-Haagan pysäköintilaitoksia ja kadunvarsipaikkoja ja kaikki paikat olisivat maksullisia.

Osayleiskaavassa tulisi mainita, että alueella pyritään hyödyntämään yhteiskäyttöautopalvelua, ja tulisi miettiä mistä voidaan varata autojen noutopisteet. Nykyään auton saa käyttöön Pohjois-Haagan asemalta ja Thalian aukiolta. Uusi potentiaalinen paikka on Pohjois-Haagan ostoskeskus, mutta noutopisteitä voisi olla useampiakin, jos se otetaan huomioon jo alueen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa ja tilojen myynnissä. Asukkaat ja toimitilojen vuokralaiset voisivat käyttää samoja noutopisteitä. Myös vertaisautonvuokraukselle voisi miettiä omia parkkipaikkoja tai -etuisuuksia.

Autoliikenne ja liikenneturvallisuus

Koska Kauppakeskus Kaari ja nykyiset liittymät aiheuttavat jo nykyään ongelmia, olisi syytä panostaa liikennemäärien hillitsemiseen mahdollisimman paljon. Siksi edellä esitetyt huomiot kävely- ja pyöräilyreittien sekä joukkoliikenteen huolellisesta suunnittelusta ja kehittämisestä ovat tärkeitä.

Osayleiskaavan selostus on epäselvä kohdassa, jossa puhutaan kiertoliittymistä. Tulisi tarkentaa, harkitaanko kiertoliittymiä sekä Näyttelijäntien/Kaupintien liittymään että Kantelettarentien/Aku Korhosen tien liittymään vai vain jompaankumpaan. Mikä on suositus tällä hetkellä? Osayleiskaavan selostukseen voisi liittää havainnekuvat kyseisistä kiertoliittymistä tai liittymäratkaisujen kehittämisestä.

Asukastilaisuudessa esitetyt kuvat, jotka tulivat nettiin sen jälkeen olisivat voineet olla alun perin liitteenä kaavaluonnoksen selostuksessa.

Myös Aku Korhosen tien ylitys puistokäytävän kohdalla vaatii turvallisen risteyksen.

ELY-keskuksen mukaan ramppeja Pirkkolantieltä ja Eliel Saarisen tieltä Hämeenlinnan väylälle ei voida rakentaa. Tähän skenaarioon olisi syytä varautua, koska niiden rakentaminen näyttää varsin epätodennäköiseltä.  Lisäksi olisi hyvä varautua myös siihen, että Hämeenlinnanväylä muutetaan kaupunkibulevardiksi, koska tätä tarkastellaan koko kaupungin yleiskaavasuunnittelussa. Miten se vaikuttaisi osayleiskaavaluonnokseen?

Onko Hämeenlinnanväylän jokeripysäkille tulossa jokerin liityntäpysäköintiterminaali autoille? Tällaiseen viitattiin tekstissä.

Vähintään asuntokatujen nopeusrajoitus saa olla enintään 30km/h.  Ne voisivat olla mielellään vieläkin rauhallisempia pihakatuja. Yhdyskadullekin voisi asettaa 30 km/h rajoituksen.  Samalla myös muiden Pohjois-Haagan asuntokatujen nopeusrajoitus pitäisi laskea 30km/h.

Infrastruktuuri ostosten kotiinkuljetuspalveluille

Vaikka matkat kauppoihin olisivat lyhyitä ja käveltävissä tai pyöräiltävissä, nykyaikainen kaupan rakenne on vielä pitkään sellainen, että ihmiset suosivat käymistä kaupassa autolla. Läheinen kauppakeskus Kaari on suunniteltu nimenomaan autoilevia asiakkaita varten ja siellä käydään autolla myös hyvin läheltä.

Kun ihmiset haluavat ostaa suuria määriä kerrallaan, yksi vaihtoehto autonkäyttämiselle on nettikauppa ja ostosten kotiinkuljetuspalvelut. Tämä tulisi ottaa kaavoituksessa huomioon.  Osayleiskaavassa voisi edellyttää, että asuintaloihin sijoitetaan niin sanottuja palvelueteisiä eli tiloja, joissa on asuntokohtaisia kaappeja ostosten kotiinkuljetuspalveluja varten. Talokohtaisten palvelutilojen lisäksi voidaan pohtia korttelikohtaisia palvelutiloja. Matka kotiovelle ei kuitenkaan saa olla liian pitkä, koska juuri se työntää ihmiset käyttämään autoa. Tai sitten palvelutiloissa pitää olla lainattavissa kuljetuskärryjä.

Toimivalla kotiinkuljetuspalveluiden infrastruktuurilla voidaan merkittävästi vähentää autolla tehtäviä ostosmatkoja. Yksi kiertävä jakeluauto tuottaa vähemmän liikennettä, kuin usean kotitalouden edestakaiset matkat automarkettiin.

Liikkumisen ohjaus

Lähes kaikki kommenttimme ja ehdotuksemme liittyvät siihen, miten voidaan minimoida uuden alueen synnyttämä autoliikenteen määrä. Kyse on liikkumisen ohjauksesta. Osayleiskaavassa tulisikin linjata, että liikennemääriä pyritään hillitsemään liikkumisen ohjauksen keinoin ja tämä tulisi suunnitella jatkossa tarkemmin. Tässä voidaan tehdä yhteistyötä muiden kaavoitettavien alueiden kanssa. Helsingin kaupungilla tulisi olla ohjeet ja menettelytavat siihen, miten liikkumisen ohjaus otetaan kaavoituksessa huomioon ja mitä konkreettisia toimenpiteitä se edellyttää. Tapauskohtaisesti asiaa on aika ajoin tarkastelu, mutta nyt olisi aika luoda yleiset ohjeet ja käytännöt.

Yllä esitettyjen liikkumista ohjaavien rakenteellisten ratkaisujen lisäksi tulisi suunnitella, miten asiasta viestitään uusille asukkaille ja yrityksille. Heille tulisi tarjota ajoissa informaatioita alueen joukkoliikennetarjonnasta, pyöräilymahdollisuuksista, yhteiskäyttöautopalvelusta, lähipalveluista ja ostosten kotiinkuljetuspalveluista ja pysäköintipalveluista. Rakennuttajia tulisi kehottaa – tai jopa pakottaa – miettimään innovatiivisia ratkaisuja ja palvelukonsepteja, jotka sisältävät liikkumisen palveluja. Näiden täytyy olla ihmisten ja yritysten tiedossa jo siinä vaiheessa, kun he harkitsevat muuttoa alueelle.

Luonto- ja kulttuuriarvot

Käärmekuusi joko säilytetään tai kaadetaan. Nykyisellä lauseella luvataan liikoja.

Pohjois-Haagan ostarin joulunajan avajaisissa oli tunnelmaa

”Milloinkohan ostarilla on viimeksi ollut joulukuusi? Olisipa tällaisia tapahtumia ostarilla useammin! Ihanaa, kun sai nähdä niin paljon iloisia lapsia täällä ostarilla! Tulee ihan vanhat Haagan ajat mieleen.” Tällaisia mietteitä herättivät joulunajan avajaiset Pohjois-Haagan ostarilla 30.11. Tapahtuma keräsi satakunta osallistujaa ja näytti millainen meidän ostari voisi olla, jos siihen vähän panostettaisiin.

Työväenopiston musiikinopettaja Minna Kurki laulatti joululauluja.

Isännöitsijä lupasi järjestää Pohjois-Haagan ostarille joulukuusen. Ja myös järjesti. Sen kunniaksi ostarille järjestettiin joulunajan avajaiset. Idea syntyi Pohjois-Haagan liikenneryhmän koolle kutsumassa ostarin toimijoiden tapaamisessa lokakuun lopussa, jossa oli paikalla isännöitsijän lisäksi Työväenopiston ja Alepan edustajat. Tämän jälkeen tapahtumaa suunniteltiin muun muassa facebookissa Haagan ilmoitustaululla.

Joulupukki riemastutti Aatosta ja Aatoksen isää.

Ja hieno juhlahan siitä syntyi. Työväenopiston musiikinopettaja Minna Kurki avasi juhlat trumpetin säestyksellä. Valkea joulu sopi enemmän kuin paremmin lumipyryn valkaisemalle ostarille. Aiemmin päivällä jo pelättiin, tuleeko juhlasta pyryn takia mitään, mutta lumihan kruunasi juhlan. Lapset viihtyivät isossa lumikasassa.

Joulukuusen valot syttyivät, kun liikenneryhmän vetäjä Johanna Taskinen oli ensin löytänyt piuhat lumesta. Sitten lauleltiin ja leikiteltiin kuusen alla. Joulupukkikin vieraili lasten suureksi riemuksi ja tarjoili Alepan ystävällisesti lahjoittamia namuja.

Rasu Caféssa oli tarjolla joulun herkkuja. Glögiä tarjosi Kiinteistönvälitys Virpi Alo Oy. Tonttulan päiväkodin vanhempaintoimikunta kauppasi ihastuttavia kierrätyskankaasta tehtyjä tonttulakkeja. Pienessä kirppispuodissakin kävi kuhina.

Liikenneryhmä keräsi kyselyllä mielipiteitä, miten ostarista saataisiin taas viihtyisä ja turvallinen kohtaamispaikka. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin viisi palkintoa. Kauneussalonki Essentian kasvohoito, La Piuma Rossan hemmotteluhoito, Foreverin aloe vera lotion, lahjakortti Työväenopiston kurssille ja lahjakortti Tupla-Ässään. Suuri kiitos La Piuma Rossan Anna-Erika Mattilalle kyselyn käytännön toteutuksesta. Liikenneryhmä vie kyselyn tulokset eteenpäin ostarin omistajille ja kertoo tuloksista ensi vuoden alussa myös täällä blogissa.

”Tämä pitää toteuttaa ensi vuonna uudestaan!” oli monen tuomio tapahtumasta. Ja voisihan sitä järjestää jotain jo sitä ennen. Kannattaa sanoa omat ideansa ääneen vaikka facebookissa Haagan ilmoitustaululla (www.facebook.com/groups/haaganilmoitustaulu). Yhdessä voimme kasvattaa niistä mahtavia juttuja, jotka nostavat kaupunginosamme uuteen kukoistukseen.

Liikenneryhmän suunnitelmat vuodelle 2013

Liikenneryhmä on nyt toiminut reilun vuoden verran. Aika kivasti on saatu asioita aikaiseksi. Ryhmä aloitti toimintansa syyskuussa 2012. Tässä lyhyt katsaus, mitä on tehty ja mitä suunniteltu ensi vuodelle. Erityisesti saa kommentoida suunnitelmia ja kertoa vinkkejä niiden toteuttamiseksi. Jos haluat mukaan toteuttamaan jotakin niistä - tai vaikka kaikkia - ilmoita itsestäsi!

Ensimmäisen toimintavuoden saavutuksia 2011-2012:

• Tunnistettu kuusi kävelyn ja pyöräilyn pääreittiä ja koottu niiden osalta kehitysehdotuksia. 
• Kartta Pohjois-Haagan palveluista ja kävely- ja pyöräilyreiteistä.
• Palvelukartan, kehitysehdotusten ja tavarapyörien esittely ostarilla Pohjois-Haaga päivänä.
• Tavattu kaupungin virkamiehiä ja luotu pohja yhteistyölle (mm. kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto, Helsingin Energia, Stara).
• Jätetty muistutuksia tai kommenteja kaupungin suunnitelmiin (Ida Aalbergin puiston kunnostussuunnitelma, Pohjois-Haagan koillisosan yleiskaavoitus, Laulukujan katusuunnitelma)
• Yksi parkkiruutu varataan pyörätelineille Thalian aukiolla liikenneryhmän aloitteesta (ks. kuva alla).
• Näyttelijäntien ja Ida Aalbergin tien risteykseen sekä Runar Schildtin puistoon on asennettu viitat kävelijöille ja pyöräilijöille liikenneryhmän aloitteesta (ks. kuvat alla).
• Liikenneryhmä ja puistoryhmä kokosivat kaupungille ideoita Runar Schildtin puiston kehittämiseksi. On myös perustettu puistolle oma blogi. Puiston kunnostamisen hankesuunnittelu käynnistyy kaupunkisuunnitteluvirastossa vuonna 2013 meidän aloitteesta.
• Keskusteltu Kannelmäen kauppakeskuksen kanssa pyöräilyn olosuhteista uudessa kauppakeskuksessa.
• Järjestetty Pohjois-Haagan ostoskeskuksen toimijoiden tapaaminen ja koordinoitu ostarin pikkujoulun suunnittelua.
• Selvitetty Näyttelijäntien ruuhkaongelmaa ja mietitty ratkaisuja.
• Liikenneryhmän toimintatapoja on sisällytetty Helsingin polkupyöräilijöien "Helsingin pyöräilevät kaupunginosat" -demokratiapilottiehdotukseen. Lisäksi liikenneryhmä on osittain ideoinut "Unelmien Thalian aukio - Pohjois-Haagan olohuone" -demokratiapilottiehdotuksta.

Thalian aukion nurkkaan on tulossa pyörätelineet.

Viitat kävelijöille ja pyöräilijöille on asennettu Näyttelijäntien ja Ida Aalbergin tien risteykseen (yllä) sekä Runar Schildtin puiston länsipäähän (alla). Lisää viittoja toki tarvitaan. Työ jatkuu...

Vuodelle 2013 olemme kaavailleet seuraavaa:

• Vaikutamme Runar Schildtin puiston hankesuunnitelman laadintaan (Kaupunkisuunnitteluvirasto: lähiöprojekti).
• Vaikutamme Kantelettarentien kauppakeskuksen edustan suunnitelmien laadintaan ja tuomme esiin parannusehdotuksia koko reitille Näyttelijäntien pohjoispäästä Kannelmäen kauppakeskukseen erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen näkökulmasta (kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto).
• Jatkamme Pohjois-Haagan ostarin toimijoiden yhteistyön kehittämistä ja kannustamme kiinteistön omistajia kehittämistoimenpiteisiin.
• Neuvottelemme Rakennusviraston kanssa, millaiset pyörätelineet Thalian aukiolle asennetaan.
• Päivitämme palvelukartan ja pyrimme saamaan sen jakoon Haagalaisen välissä.
• Etsimme asukkaiden ideoiden ja palautteiden keräämistä varten karttapohjaisen nettikyselytyökalun, jonka avulla jatkossa kartoitamme asukkaiden ehdotuksia teema kerrallaan. Ensimmäiset kartoitettavat teemat ovat 1) Mihin kannattaisi asentaa ilmoitustauluja? (ehdotukset viedään rakennusvirastolle) ja 2) Mitkä suojatiet kaipaavat turvallisuuden parantamista? (ehdotukset viedään kaupunkisuunnitteluvirastolle).
• Suunnittelemme ja teetämme Runar Schildtin puistoon levitettäviä tarroja, joilla kehotetaan pyöräilijöitä varomaan lapsia ja muita kävelijöitä puistossa (ks. kuva Ruotsista alla).
• Teemme muistutuksia Pohjois-Haagan alueen ajankohtaisiin suunnitelmiin (mm. yleiskaavoitus, katusuunnitelmat).

Tällaisia ilmoitustauluja pyydämme rakennusvirastoa asentamaan Pohjois-Haagaan. Kuva on Kallion Karhupuistosta.

Tukholmassa eräässä alikulussa kehotetaan pyöräilijöitä ottamaan huomioon kävelijät. Samanlaisia pyrimme toteuttamaan Runar Schildtin puistoon.

Toimintaperiaatteista

Tämän blogin lisäksi liikenneryhmä tiedottaa toiminnastaan Pohjois-Haagan kotisivuilla sekä kirjoittaa juttuja Haagalaiseen. Keskustelua kannattaa käydä tämän blogin lisäksi facebookissa.

Liikenneryhmä pyrkii kokoontumaan noin joka toinen kuukausi. Kokoontumisille pyritään määrittelemään aihe ja niistä ilmoitetaan facebookissa.

Pyrimme järjestämään vuosittain kaupungin virkamiesten kanssa ainakin yhden tapaamisen, jossa voimme käydä läpi kokoamiamme parannusehdotuksia vuoden aikana käsitellyistä teemoista. Ajatuksena on, että tällaisella toimintatavalla voimme pitää tuoda esiin pieniä toimenpiteitä, jotka eivät muuten nousisi virastoissa esiin.

Liikenneryhmän aktiivijoukon on tähän mennesssä muodostanut neljä asukasta, mutta mukaan kaivataan uusia keskustelijoita ja tekijöitä! Ilmoita itsestäsi!

Pohjois-Haagan ostarista Ganesin aukio?

Liikenneryhmä järjesti lokakuussa 2012 tapaamisen Pohjois-Haagan ostarin toimijoiden kesken. Paikalla olivat edustettuina Työväenopisto, Alepa sekä isännöitsijä. Lisäksi pari liikenneryhmäläistä sekä liikenneryhmää avustanut konsultti. Tapaaminen oli varsin hedelmällinen ja poiki idean muun muassa ostarin pikkujouluista.

Ostarin tilanne on surkea

Ostoskeskuksen kiinteistö on vuosien varrella rapistunut ja viihtyisyyttä lisäävät elementit, kuten penkit, istutukset ja suihkulähde, on poistettu. Ostoskeskuksen yritykset ovat yksipuolistuneet siten, että varsinkin ravintolatoiminta on lisääntynyt muiden palveluiden kustannuksella. Ravintoloiden humalaiset asiakkaat käyttäytyvät välillä häiritsevästi ja karkottavat muita asiakkaita. Ostari koetaan turvattomaksi.

Näyttelijäntien varressa on jo vuosia olllut mutakaistale.

Toinen ongelma on luvaton jakelu- ja lastausliikenne sekä ostarin aukiolla että ostarin viereisellä jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Myös Alepan ja R-kioskin asiakapysäköinti on ongelmallinen, koska niiden ovien läheisyydessä ei ole varsinaisesti asiontiin tarkoitettuja autopaikkoja lainkaan, vaan pysäköintipaikat ovat ostarin eteläpuolella Ida Aalbergin tien varressa. Virallista pysäköintialuetta ei kuitenkaan haluta käyttää vaan monet asiakkaat pysäköivät autonta laittomasti invapaikoilla sekä jalkakäytävän alueella.

Kuka valvoo ostarin ja asukkaiden etua?

Tällaiset vanhat esikaupunkikeskukset kilpailevat nykyaikaisten kauppakeskusten ja automarkettien kanssa. Prisma ja sen ympärille rakentuva Kannelmäen kauppakeskus vievät palveluja vanhoista lähipalvelukeskuksista. Tätä aihetta liikeneryhmä on aiemmin käsitellyt Thalian aukion osalta.

Siinä missä nykyaikaisia kauppakeskuksia johdetaan ja kehitetään systemaattisesti, vanhoista esikaupunkikeskuksista puuttuu yhteinen intressi ja sen edistäminen tyystin. Tämä pätee sekä Thalian aukioon että ostariin.

Pohjois-Haagan ostoskeskusta hallinnoi kiinteistöyhtiö, jonka edustajana toimii isännöitsijä. Kiinteistöyhtiössä on 20 osakasta. Osa ostoskeskuksessa toimivista yrittäjistä on vuokralla. Ostoskeskuksen yrittäjillä ei ole toimivaa kauppiasyhdistystä tai muuta yhteiseen toimintaan tai edunvalvontaan tähtäävää verkostoa. Tähän mennessä kukin yrittäjä on esittänyt näkemyksiään isännöitsijän suuntaan yksinään. Myöskään yhteistä markkinointia ei harrasteta. Ei ostari voi tällä mitenkään kilpailla nykyaikaisia kauppakeskuksia vastaan!

Yhteistyön organisointi on ostarin kehittämisen edellytys. Tämän synnyttämisessä asukkaiden eli asiakkaiden äänellä ja aloitteella on merkitystä. Yhteistyöllä pitää kuitenkin olla joku koordinaattori ja vielä on epäselvää mikä taho tämä voisi olla. Lisäksi yhteistyölle tarvitaan foorumi. Ensimmäinen askel voisi olla sähköpostilistan kokoaminen ja nettisivut.

Paljon kehittämisideoita

Tapaamisessa nostettiin esiin useita ideoita ostarin kehittämiseksi. Isännöitsijä kertoi voivansa viedä ajatuksia eteenpäin kiinteistöyhtiön hallitukselle. Seuraavassa on lyhyesti listattu esille tulleita ajatuksia.

• Huonokuntoinen asfaltti voitaisin korvata kauniimmalla päällysteellä.
• Parkkipaikkatilannetta voisi selvittää ja opastaa asiakkaita pysäköintipaikalle.
• Näyttelijäntien varressa olevan mutaisen alueen tilalle voitaisiin rakentaa kadunvarsiautopaikkoja asiointiin tai lastausalue.
• Nurmialuetta ympäröiviä puuaitoja pidettiin epäesteettisinä ja niitä toivottiin poistettavaksi tai korvattavaksi esim. pensasaidoilla.
• Pyöräpysäköintiin toivottiin parannusta (paremmat telineet runkolukitusmahdollisuudella).
• Toivottiin penkkejä ja kauniita istutuksia. Ne voisivat tulla esimerkiksi nykyisen aidatun nurmialueen tilalle.
• Valaistusta pitäisi parantaa.
• Pohdittiin, voisiko ostarin ulkotilojen suunnittelun teettää esimerkiksi arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönä.
• Talvihoitoa pitäisi parantaa.
• Toivottiin aukiolle toritoimintaa.
• Pohditiin, voisiko ostarin näyteikkunoihin (erityisesti postin lajittelukeskuksen harmaisiin ikkunoihin mutta myös Alepan ikkunoihin) järjestää vaihtuvia näyttelyjä esimerkiksi Pohjois-Haagan historiasta tai työväenopiston opiskelijoiden töistä.
• Mietittiin, voisiko ostarille saada SmartPosti-pakettiautomaatin esimerkiksi Alepan tiloihin.
• Ostarille toivottiin tapahtumia sekä yhteismarkkinointia. Ensimmäisenä tapahtumana ideoitiin pikkujouluja.

Pikkujoulut!

Isännöitsijä ehdotti, että ostarille voitaisiin hankkia joulukuusi valoineen. Muilla hänen isännöimillään ostareilla on tällainen käytäntö. Hän lupasi hankkia kuusen ostarille täksi jouluksi.

Joulukuusi kirvoitti puolestaan idean pikkujouluista ja ne päätettiin pitää 30.11.2012 klo 17.00 alkaen. Ohjelmassa on ainakin joulukuusen valojen sytytys ja joululauluja työväenopiston vetäminä. Lisäksi pikkujouluissa kerätään asukkaiden mielipiteitä ostarin kehittämisestä.

Ganesin aukio?

Marraskuussa liikenneryhmä pohti, että mitäs jos aukiolle keksittäisiin joku hyvä nimi. Ostari ei ole nimenä kauheasti mieltä kohottava. Mitäs jos aukion nimeäsi ostarilla aikoinaan uransa aloittaneen Hurriganesin mukaan Ganesin aukioksi? Siitä voisi saada yllättävää puhtia aukion profiloitumiseen. Onhan meillä Martinlaaksossa Häkkisen aukiokin...