Thalian aukion kirjakauppiaan, kukkakauppiaan ja vaatekauppiaan kanssa juttelin pitkään ja päivittelimme mm. huonoa talvikunnossapitoa, kun se on nykyään kaupungin (rakennusviraston) vastuulla. Kun kunnossapito oli aikaisemmin kiinteistön vastuulla, se hoitui paljon paremmin. Mietimme olisiko mitenkään mahdollista neuvotella kaupungin kanssa, että kunnossapitovastuu siirtyisi uudestaan kiinteistölle?
Pohdimme myös jouluvalaistusta. Kirjakauppias kertoi, että oli miettinyt sitä jossain vaiheessa, mutta se olisi tullut liian kalliiksi. Olisi kiva ryhtyä miettimään aukion liikkeiden, taloyhtiön ja kaupungin kanssa, miten saisimme järjestettyä jouluvalaistuksen Thalian aukiolle. Voisi kaupunki tukea tällaista esikaupunkien elävöittämistoimenpidettä jollain tavalla?
Muutenkin Thalian aukion nurkkaan voisi lisätä ainakin yhden lyhtypylvään. Lisäksi valaisimet voitaisiin uuusia miellyttävämmiksi. Tästä voisi neuvotella Helsingin Energian kanssa, joka vastaa katuvalaistuksesta.
Olisiko mahdollista saada Thalian aukion reunalle taulu, jossa on aukion liikkeiden mainoskyltit? Vielä parempi olisi, jos taulu olisi Eliel Saarisen tien kiertoliittymässä, jotta ihmiset tietäisivät, että nurkan takana on miellyttävä palvelukeskittymä. Jos Thalian aukiolle saataisiin erottuvat valaisimet, niin nämä valaisimet voitaisiin asentaa jo kiertoliittymästä lähtien.
Vastaavanlaiset taulut ja erottuvilla valaisimilla johdattelu voitaisiin toki toteuttaa myös muissa alueen keskuksissa, ostarilla ja asemalla.
Thalian aukiolle pitäisi asentaa pyörätelineitä. Kapeille jalkakäytäville ei mahdu, mutta voisiko yhden parkkiruudun varata pyörille?
Itse olen paljon pohtinut, että koko Thalian aukio voitaisiin rakentaa niin sanotuksi jaetuksi tilaksi, eli siellä ei olisi erikseen jalkakäytäviä ja autoteitä, vaan aukio rakennettaisiin siten, että siitä kävisi ilmi, että siellä kuljetaan jalankulkijoiden ehdoilla, mutta silti siellä saisi ajaa ja pysäköidä entiseen malliin. Lisäksi olisi kiva olla jotain oleskelutilaaa tai tilaa, jossa pitää kahvilaterassia. Liikkeiden edustalla pitäisi olla nykyisiä kapeita jalkakäytäviä enemmän tilaa kävelylle ja pyöräilylle.
Olisi kiva, jos liikkeet voisivat kesäisin pitää myyntipöytiä tai tarjoilua ulkona. Rakennusvirasto kuitenkin ilmeisesti perisi jalkakäytävän käytöstä vuokraa, joka voi olla jopa 50 €/kk. Tämä on pienille yrittäjille kohtuuttoman paljon. Lisäksi lupaprosessit kestävän liian kauan. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain.
Liikenneryhmää
avustava konsultti Annamari Ruonakoski puolestaan kävi juttelemassa ostarin
kahvilan henkilökunnan kanssa, joka suhtautui innostuneesti ostarin
kehittämiseen. Kahvilan omistaja on tehnyt useita aloitteita viihtyisyyden
parantamiseksi, mutta ne eivät ole toistaiseksi toteutuneet. Ostarin
viihtyisyys on ajan saatossa päässyt heikentymään, mm. penkki ja istutuksia on
poistettu, sillä humalaiset valtasivat penkit ja tuhosivat istutuksia.
Elävä kaupunginosa tarvitsee kuitenkin aukioita, joissa on penkkejä. Pitäisikö Pohjois-Haagassa tehdä samanlainen tempaus kuin mummot Karhupuistossa, jossa he valtasivat penkit humalaisilta jakamalla keskenään istumavuorot. Mutta ensin pitäisi saada ne penkit... ja sitten asukkailta pitäisi löytä tahtoa organisoitua istuskelememaan penkeillä säännöllisesti.
Yleisesti ottaen Pohjois-Haagan liikekiinteistöt tyhjenevät tyhjenemistään tai sitten niihin tulee toimistoja, joissa ei käy asiakasvirtaa ja näyteikkunat peittyvät sälekaihtimilla. Välillä tuntuu, että asiaan vaikuttaminen tuntuu tuulimyllyjä vastaan taistelemiselta. Miten vanhat keskukset ja kivijalkaliikkeet voivat taistella laajenevia kauppakeskuskia vastaan? Kauppakeskusten vahvuus perustuu ilmeisesti pitkälti siihen, että tiloja ja kiinteistöä hallinnoi yksi taho, joka tarjoaa fasiliteetit yrittäjille. Sen sijaan vanhoissa liikekeskuksissa ja kivijalkakaupoissa on useiden toimijoiden sekamelska - yrittäjät, kiinteistönomistajat, taloyhtiöt, isännöitsijät, huoltoyhtiöt ja kaupunki (mm. rakennusvirasto, Helsingin Energia) - ja ei ole mitään yhtä tahoa, jolla olisi yksinään sekä intressi että mahdollisuus toteuttaa esim. edellämainittuja parannusehotuksia. Kauppakeskuksessa vastaavat toimet ovat kauppakeskuksen omistajan vastuulla ja sen vahvoja intressejä, jotta se olisi yrittäjille ja asiakkaille houkutteleva kauppapaikka.
Pitäisikö esikaupunkien liiketiloja ryhtyä ajattelemaan samalla tavalla yhtenä kokonaisuutena kuin moderneja kauppakeskuksiakin. Mutta miten? Onko mahdollista perustaa esim. Thalian aukion liikekeskus Oy tai jopa Pohjois-Haagan liikekiinteistöt Oy? Auttaisiko se mitään? Onko muita ajatuksia?
Muuten, facebookissa on nyt ryhmä nimeltä "Haagan ilmoitustaulu". Pohjois-Haagan omilla kotisivuilla ei ole kovin helppoa ilmoittaa tapahtumista ja siellä ei käy paljon ihmisiä. Ajattelimme ruokapiirin vetäjän Lauran kanssa, että facebook-ryhmä voisi toimia parhaiten paikkana, jossa eri palveluntarjoajat ja tapahtumanjärjestäjät voivat ilmoittaa palveluistaan, tarjouksistaan ja tapahtumistaan. Itse asiassa kuka tahansa voi tuolla vinkata palveveluista muille. Sinne vaan ilmoittelemaan ja liittykää sankoin joukoin ryhmään mukaan! Ilmoitustaulusta on kerrottu muun muassa 132 Haagan ruokaryhmäläiselle. Tiedoksi siis luomuorientoituneille yrittäjille: Haagassa on tosiaan paljon lähi- ja luomuruoasta kiinnostuneita asukkaita.
Terveisin,
Johanna
Pohjois-Haagan liikenneryhmän vetäjä
