Mitä tehdä läpiajoliikenteelle ja Näyttelijäntien ruuhkille?

Julkaistu: Haagalainen 29.3.2012

Pohjois-Haagan ja Lassilan asukkaiden liikenneryhmä on alkuvuodesta pohtinut ja selvittänyt teemaa ”Läpiajoliikenne ja Näyttelijäntien ruuhkat”. Kokoavan katsauksen lisäksi tarjoamme muutaman mielestämme pohtimisen arvoisen ratkaisun. Ratkaisut edellyttävät päätöksiä ja mittavaa rahoitusta sekä kaupungilta että valtiolta. Taloudelliset realiteetit tulevat myös vastaan.

Miksi ruuhka ja läpiajo puhuttavat?

Liikenne ruuhkautuu arki-iltaisin Näyttelijäntiellä ostarilta Kaupintien liittymään ja sieltä edelleen Kannelmäen Prismalle. Silloin tällöin jono ulottuu jopa Thalian aukiolle. Näyttelijäntien varrella asuvien kotimatka on tuskaisen hidas ruuhka-aikaan, eivätkä bussit pysy aikataulussa. Ruuhka on pahin perjantai-iltaisin. Toisaalta ruuhka-aika on loppujen lopuksi melko lyhyt: viiden aikoihin siitä ei ole enää tietoa.

Vilkas autoliikenne Näyttelijäntiellä, Ilkantiellä ja Kaupintiellä huolettaa kävelijöitä ja pyöräilijöitä ja lapsiperheitä. Onnettomuuksia on sattunut verrattain vähän, mutta läheltä piti -tilanteita useammin.

Missä on ruuhkan syy?

Näyttelijäntieltä tuleva liikenne joutuu Prismaan päin kääntyessään taistelemaan tilasta Kaupintieltä ja Kehä I:ltä samaan suuntaan pyrkivän liikenteen kanssa. Prisman edustan kiertoliittymä ei kykene ruuhka-aikana välittämään tarpeeksi nopeasti sekä Kaupintien liittymästä tulevaa että Kehä I:tä pitkin idästä tulevaa liikennettä. Myös Laulukujan valo-ohjattu liittymä jonouttaa liikennettä.

Kehä I on Suomen vilkasliikenteisin väylä, jolla kohdallamme kulkee 74 000 autoa vuorokaudessa vuoden 2010 tietojen mukaan. Prisman laajentuminen ja palvelujen siirtyminen sinne ovat entisestään lisänneet liikennettä. Tämän voi havaita erityisesti perjantai-iltaisin, joka on suosituinta ostosaikaa. Vuoden 2008 toimivuustarkastelun mukaan perjantain huipputunnin liikenne lisääntyy Kantelettarentiellä noin kolmanneksella ja Kehältä molemmista suunnista tulevaa liikenne noin 20 prosentilla, kun kauppakeskuksen laajennus on valmis. Näyttelijäntien liikenne kasvaa 14 prosenttia.

Näyttelijäntien liikenteestä neljä viidesosaa on kaupungin liikennesuunnittelijan Pirjo Koivusen mukaan läpiajoliikennettä. Sen määrä riippuu Pohjois-Haagaa kiertävien pääväylien eli Hämeenlinnanväylän, Kehä I:n ja Vihdintien vetokyvystä. Kun ne ovat tukossa, Näyttelijäntie on houkutteleva reitti Kannelmäkeen ja Prismaan Maunulan ja Etelä-Haagan suunnista. Kaupintie on puolestaan luonteva läpiajoreitti Pitäjänmäen suunnasta.

Liittymiin on suunnitteilla parannuksia

Liittymien välityskyvyn parantamiseksi kaupunki on parantamassa Prisman kiertoliittymää. Suunnitteilla on muun muassa vapaa oikea Prismaan Pohjois-Haagasta tulijoille. Myös Näyttelijäntien ja Kaupintien liittymään on suunniteltu kiertoliittymää. Sen toimivuutta selvitetään edelleen. Koivunen huomauttaa, että nyt, kauppakeskuksen rakennusvaiheessa, Prismaan on vain yksi sisäänajo. Toinen sisäänajo tulee Laulukujalta, kun laajennus on valmis.

Kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi toukokuun 2012 aikana suunniteltujen liittymien toimivuuden Prisman ympäristössä sekä Näyttelijäntien päässä. Laskelmat perustuvat laajennetun kauppakeskuksen asiakasmääriin. Koivusen mukaan tilanne tulee todennäköisesti helpottumaan jonkin verran liittymien parannusten myötä. Siihen viittaavat jo aiemmat vuonna 2008 tehdyt toimivuustarkastelut.

Kehä I:n pohjoiselle ajoradalle Hämeenlinnanväylän kohdalla on suunniteltu lyhyt lisäkaista koillissektorin ramppijärjestelyjen parantamisen yhteydessä. Uudenmaan ELY-keskuksen Elisa Sanasvuoren mukaan eritasoliittymän parantamisella ei valitettavasti ole merkittävää vaikutusta Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n houkuttelevuuteen suhteessa Pohjois-Haagan läpi ajamiseen.

Harkittuja mutta ongelmallisia vaihtoehtoja

Helsingin kaupunki on yleiskaavassa varautunut suuntaisliittymien eli niin sanottujen ”viiksien” rakentamiseen Pirkkolantieltä Hämeenlinnanväylälle pohjoisen suuntaan ja väylältä pohjoisesta tultaessa Eliel Saarisen tielle. Ne mahdollistaisivat pääsyn Maunulan ja Pirkkolan suunnasta Hämeenlinnanväylälle vähentäen läpiajoliikennettä. Suuntaisliittymät olisivat tärkeät myös, koska uusi K-Supermarket tulee lisäämään liikennettä alueella.  Rakentamisesta päättävä ELY-keskus katsoo kuitenkin, että liian lyhyt liittymäväli heikentäisi Hämeenlinnanväylän liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta.

Kaupunki selvittänee joidenkin sisäänajoväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi. Bulevardit vapauttaisivat väyliä ympäröivää maata muuhun käyttöön. Bulevardeilta voi myös olla tiheämmässä liittymiä asuinalueille, kuten edellä mainittu liittymä Hämeenlinnanväylälle. Toisaalta kaupunkibulevardi merkitsisi Hämeenlinnanväylän välityskyvyn pienentymistä, jolloin houkutus ajaa Pohjois-Haagan läpi entisestään kasvaisi.

Pohdimme myös, voisiko Kehä I:ltä olla suora liittymä Prismaan ennen Kantelettarentien siltaa. Tämän on Sanasvuoren mukaan poissuljettu samasta syystä: liittymäväleistä tulisi aivan liian lyhyitä. Kehä I:n leventämiseen tai eritasoliittymien rakentamiseen ei ole tilaa läheisten rakennusten sekä suojeltujen sodanaikaisten linnoituslaitteiden vuoksi. Taloudelliset resurssit tulevat myös vastaan.

Liikenne- ja viestintäministeriön tuoreessa liikennepoliittisessa selonteossa on tunnustettu, että on yksinkertaisesti mahdotonta rakentaa itsemme ruuhkasta ulos: maankäytön kasvu ja toimintojen keskittyminen erityisesti autoteiden varaan kasvattavat ja keskittävät myös autoliikenteen määriä.

Pohjois-Haagan koillisosaan Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n rajaamaan nurkkaan ollaan kaavoittamassa toimistoja ja asuntoja. Osayleiskaavoituksen yhteydessä selvitetään Aku Korhosen ja Valentin Chorellin tien yhdistävän kadun rakentamisen eri vaihtoehtoja. Koivusen alustavien laskelmien mukaan uusi katu vähentäisi Näyttelijäntien liikennemääriä jonkun verran. Toisaalta uusi katu päättyisi pohjoisessa samaan Kantelettarentien sillan pullonkaulaan. Nähtäväksi jää, riittävätkö Kaupintien ja Prisman liittymien parannukset välittämään mahdollisen uuden kadun ja uuden maankäytön aiheuttaman lisäliikenteen.

Läpiajokieltoa on myös ehdotettu ratkaisuksi, mutta Koivusen mukaan kaupunki on pyrkinyt kielloista systemaattisesti eroon, koska niitä ei käytännössä pystytä valvomaan nykyisillä resursseilla. Liikenne käyttäytyy pitkälti kuin vesi maastossa: se etsii aina helpoimman reitin.

Eliel Saarisen tien joukkoliikennekadun avaamista yleiselle liikenteelle silloin tällöin ehdotetaan ratkaisuna läpiajoon. Näyttelijäntien läpiajoliikennettä se ei vähentäisi. Pikemminkin se lisäisi Pohjois-Haagan läpi kulkevaa liikennettä, kun Pirkkolasta Pitäjänmäkeen avautuisi suora linja kaupunginosamme läpi. Osa Kehä I:n liikenteestä ohjautuisi tälle reitille.

Etelä-Haagan läpiajoa Eliel Saarisen tien avaaminen toki voisi vähentää. Käytännössä reitti on kuitenkin tarkoitettu joukkoliikenteen laatuväyläksi, ja autoliikenteen lisääntyminen reitillä haittaisi tulevan pikaratikan kulkua. Liikenteen lisääntyminen Huopalahden aseman alittavassa tunnelissa olisi merkittävä turvallisuusriski bussista junaan vaihtaville matkustajille.

Näitäkin voisi pohtia

Voitaisiinko nykyisiä valo-ohjattuja liittymiä säätämällä helpottaa ruuhka-ongelmaa ainakin jonkun verran? Auttaisiko Laulukujan liittymän valo-ohjauksen poistaminen ruuhkan ajaksi?  Entä Näyttelijäntien ja Kaupintien liittymän valo-ohjauksen kehittäminen ja oman kaistan varaaminen oikealle kääntyville?

Mitä enemmän käytetään joukkoliikennettä, sitä parempi on väylien välityskyky. Voitaisiinko joukkoliikennettä Prismaan lisätä eri suunnista ja kehittää Haagan sisäistä, tiheän vuorovälin syöttöliikennettä juna-asemien, Prisman ja muiden keskeisten paikkojen välillä? Kävely Prismasta bussipysäkille tulee helpottumaan, kun väliin rakennettaan laaja kävelyaukio.

Olisiko tarpeen rakentaa bussikaista ostarilta Prismalle asti? Bussivuorojen lisääminen ei välttämättä auta, koska bussitkin jumittavat samassa ruuhkassa. Kannattaa kuitenkin ensin katsoa, miten liittymien parantaminen vaikuttaa tilanteeseen. Jos ruuhkat edelleen jatkuvat ja pahenevat, bussikaistan rakentaminen voi olla perusteltua.

Entä voisiko autolla käydä kaupassa muina aikoina kuin perjantai-iltaisin? Kauppa voisi olla tässä itse aktiivinen tarjoamalla etuja muina aikoina kuin perjantaisin kaupassa kävijöille. Ajallisesti tasaisempi asiakasjakauma olisi kaupankin kannalta parempi.  Kaupunginosamme muiden kauppojen suosiminen tasaisi liikennettä katuverkolla, kun kaikki eivät matkaa samaan kauppaan samaan aikaan.

Liikenneryhmän mielestä ruuhkaongelmien ratkaiseminen lähtee ennen kaikkea Prisman edustalla olevasta kiertoliittymästä, johon on onneksi odotettavissa parannusta. Nähdäksemme ratkaisuna ruuhkaongelmaan pitäisi nähdä yhä enemmän joukkoliikenteen kehittäminen sen lisäksi, että mietitään, mihin kasvava autoliikenne saada mahtumaan.